No niin. Ei tosiaan tuolla ollut mahdollisuuksiakaan, kuten Juha sanoi. Tuijotin vaan watteja, samoin kuin Youtuben kaverikin teki. Eihän sieltä virtaa määräänsä enempää tule. My bad.

Tänään uusi yritys. Ajatus alunperin oli kokeilla, olisiko tuosta paristoputkiradion anodijännitteen tekijäksi. Niillä tyypillinen anodijännite on 90 V, ja virtaa ne imevät luokkaa 20 mA. Tämä tarkoittaisi luokkaa 4000 ohmia kuormitusta. Ihan sellaista tehovastusta ei löytynyt, mutta 5000 ohminen muutamawattinen oli laatikossa. Sillä sitten.

Tämähän oli menestys. Pidin pitkään jännitettä vastuksen yli 250 V, jolloin virtakin oli 50 mA, luokkaa putkiradion anodivirta. Oskilloskoopilla katsottuna aaltomuoto oli hyvää siniä, pikkuisen positiivinen puoliaalto kallistui vasemmalle. Tämä toteutui kun ensiöjännite oli 11 V. Kuormitusvastus kuumeni kovin, mutta transistorit pysyivät täysin kylmänä.

Nostin toisiojännitteen 300 Volttiin, transistorit eivät lämmenneet, siis 18 W meni läpi. Ei tämä siis huono ole, 18 oikeaa wattia vastaa 40 luvattua kiinanwattia! Ainakin.

Se huomio kuitenkin, että toisiojännite on jyrkästi riippuvainen ensiöjännitteestä.

Älä muuta virka. Mutta käytetään hyväksi, mitä tarjotaan. Tässä kuva tilanteesta 250 Vrms, kuorma se 5 kohm. Aaltomuoto pysyy silmämääräisesti samana 50...300 Vac tällä kuormalla.

Edit: Luulen, että skooppi oli AC-asennossa, ja tuo nollakohdan kohta on ihan skoopin säädöstä kiinni.

Vielä edittiä: Ehkä kuitenkin jotain ideaa transistorivalinnassa on. Tällä tyypillä Vco isolla virralla on vain 0,3 V, ja virtavahvistus myös isolla virralla on iso. Yhtään nuo ei lämpiä näillä kuormilla, mitä minä sain aikaan, ei yhtään.

Nyt pitää vastausta odottaa huomiseen, en enää alakertaan vääntäydy, enkä yhtään seurannut skoopin aika- asetuksia.

Taajuus on noin 4,5 kHz, ja resonanssikonkka 0,1 uF. Pörinöistä on paha sanoa, kun verstaan kaikki valot on loisteputkia, ja pitävät sellaisen pörinän, ettei AM-alueita tarvitse kuunnella.

Kiitoksia simulaatio-osastolle. Itse en jaksanut mallintaa kytkentää olen vaan tinaillu ja tuumaillu.
Nyt kun simulaatio on käytössä niin "piirrä" kuvaan myäs L5 jälkeinen virta ja jomman kunmman kollektorin jännite. Kantavirta (vaihe) on myös kiinnostava juttu. Nämä vaikka parilla tehotasolla: alle Watti ja yli 20W.

Riittävä induktanssihan on kiinni taajuudesta. Toistaiseksi kokemukset olleet sen suuntaisia, että taajuuden nosto helpottaa asioita. Varsinkimen kuristimen koko pysyy aisoissa. Jossain vaiheessa vaan taajuuden nostolle tulee rajoituksia toision tulevien tasasuuntausdiodien nopeudesta ja mahdollisesti transistorien rajataajuudesta.

Katsotaan jos jaksaa taas illalla mittailla.

Jatkoa...

Vihreä: Q1:n kollektorijännite
Sininen: Q1:n kantavirta

Jatkoa 820 mW:lla...

Vihreä: Q1:n kollektorijännite
Sininen: Q1:n kantavirta