Minulla on ollut tuo biltema kohta kymenen vuotta ja ostin sen käytettynä pöytien kanssa samassa kaupassa nykyiseen asuntoon muutettuamme. Sama kärki on ollut koko ajan ja vielä on käyttökelpoinen. On minulla vaihtokärkiä, mutta ei ole tarve vaihtaa.

-Jouko

Toinen kuva koska ei onnistunut samaan....

jklaukka kirjoitti 08.02.2020 klo 20:46:24:

Samanlaisella olen minäkin selvinnyt ainakin yhtä kauan. Kärkikin on vielä alkuperäinen.

Timo

Harrastuspuolen tinaukset olen jotain 25 vuotta suorittanut Danotherm R-2001 50W juottimella. Töissä lämpiää tarvittaessa Wellerin WECP-20.

Muistan kun aikoinaan menin kesätöihin erään sopimusvalmistajan palvelukseen, niin firman johtaja minua ohjeisti, että "Täällä elektroniikkateollisuudessa ei sitten käytetä kolvia. Se on peltisepän työkalu. Täällä meillä on vaan juottimia".

Siitä se sitten lähti. Tai oikeastaan tää alkoi jo aikaisemmin, kun kirjastossa pikkupojan eteen sattui Elektroniikkaa sinulle-kirja...

Aloitin tinailut isän bakeliittikahvaisella järkäleellä, joka kuumeni kuin kiuas.

Elektroniikkaa- sinulle- kirjan 1- ja 2- transistoriset vastaanottimet tuli silläkin ja hurjalla tinamäärällä kytkettyä.

Ostin muutaman kevyemmän juottimen, jotka nekin olivat suoraan verkkovirralla toimivia ja kuumenivat kättä polttavaksi sekä jäivät lyhytikäisiksi.
.
1987 nostettuani 1. erän opintolainaa, marssin Oulun Fanout Oy: lle ja ostin Weller WTCP-S:n

Jopas oli ilo juottaa samanlaisella ammattijuottimella kuin koulussakin oli.
Iloa himmensi asuntolakaverien suhtautuminen, he kun eivät uskoneet, että olin sen todella ostanut, vaan olivat vakuuttuneita siitä, että olin sen koulusta varastanut.

"Kuka hullu maksaa 600 markkaa kolvista?"

No, jäi asuntolakavereista ja juottimesta hauskakin yhteismuisto:

Yhdellä  oli joku johto irronnut radionauhurista ja se piti juottaa takaisin paikalleen.
Huoneeseeni tuli radion omistaja ja pari muuta poikaa, yksi jäi tiirailemaan ikkunasta tyttöjä takapuoli pystyssä.

Napsautin Wellerin lämpenemään ja hetken päästä radion omistaja sai älynväläyksen tökätä ikkunalautaan nojailevaa heppua juottimella takapuoleen.

Siitäpä syntyi meteliä ja vähältä piti, ettei nyrkkitappelu, kun polttomerkityn ahterin omistaja retuutti keppostelijaa.

-Ei kai se vielä kuuma ollut?

-Kokeile! Onko? Eihän se ole kuuma?

Toinen tyytyi lyömisen sijaan sohimaan juottimella takaisin...

Kaverit olivat auto- ja puupuolen opiskelijoita ja siksi elektroniikkatyökalut olivat heille hieman oudompia.

Weller on minulla edelleen käytössä, juuri ostin muutaman varakärjen Pohjois-Suomen Elektroniikkakeskuksesta.

Sitäpä muistelinkin, että perinteinen naksutermostaatilla oleva Wellerikin pitää lämpönsä ihan muutaman asteen tarkkuudella, Onhan siinä kuluva osa sen termostaatin kärjet, mutta toimiihan ne jopa vuosikymmeniäkin.

Tänään juuri katselin tuota Lidlin kolvia ja mietin, kannattiko ostaa käytetty Weller kalliimmalla. Asia tuli nyt varsin selväksi...

Hommasin juuri tuon ohuemman O8 kärjen. Oli ennestään -7 joten näillä mennään...