Hei.
Sain lahjoituksena Telefunken 054 gwk radion.
Nyt käyn tässä mietintää että kannattaako radion toimintakuntoon kunnostaminen vai vaan puhdistaa ja säilöä tällaisenaan?
Radiossa on putket paikallaan.Kuori on puhdistuksen jäljiltä aika hyvä,takakansi tallessa,asteikkolasi ehjä ja painatuksetkin kohtuu hyvät vaikkakin radio on tod.näk. ollut varastoituna ulkotiloissa.Alkuperäiset paperikonkat on lähes kaikki kuorestaan haljenneita joten ne olisi ainakin tod.näk vaihdettava (voiko ne todellakin olla lasikuorisia).
Radiota on jo aikoinaan korjailtu.Esim. aksiaali elkot on juotettu vanhojen 16ųf kannuelkojen rinnalle  ja vaikutta siltä että 0:n ja vaiheen väliltä nipsaistu pois 10nf konkka (RM orgista löyty kuvat).Sulake on palanut joten joku on jo kokeillut toimivuutta.Myös virtajohto on vaihdettu ajan saatossa.Koneisto olisi siis helppo palauttaa alkuperäisasuun vielä näineen.Olisi tietysti hienoa jos konekin toimisi.
Jokainen varmaan toimii radionsa kanssa niinkuin parhaaksi katsoo mutta onko olemassa yleistä mielipidettä kannattaako alkuperäisyys tuhota tämän ikäisestä, sodan ajan nähneestä laitteesta jos tavoitteena on että laitteeseen tulee valo ja mahdollisesti jokin ulkomainen lähetys kuuluisi?Käyttö tulisi jokatapauksessa olemaan minimaalista. Siinäpä kysymys....

Toinen vaihtoehto on kunnostaa koppa ja laittaa joku pieni ula-radio sisälle ja ledeillä asteikkovalo. Vanha koneisto jäisi tietty paikoilleen koskemattomana, näin saat siitä "Vintage" käyttöpelin.

malli: http://www.radiohistoria.fi/cgi-bin/yabb2/YaBB.pl?num=1527971389/1#1

Reijo tuossa aika hyvin tilanteen ja vaihtoehdot selvitti. Itse olen tuon ikäluokan radioissa harrastanut  vähemmän museaalista kunnostusta, eli vaihtanut vialliset osat nykyaikaisiin yrittämättäkään niitä naamoida. Toisaalta mitään osia en ole vaihtanut "varmuuden vuoksi" huonon ulkonäön takia. Kannattavaahan tämä ei millään mittapuulla ole, mutta mukavaa ajanvietettä.

Jos kyseessä on 054 GWK, jossa on koivuvanerista tehty kotelo, radio on ehdottomasti säilyttämisen arvoinen sellaisenaankin. Erä tämän radiomallin koneistoja on ilmeisesti tuotu Saksasta ja laitettu Suomessa täällä tehtyyn puukoteloon joskus 1940-1941 (Talvisodan ja Jatkosodan välissä olleena "rauhan aikana"). Näitä on säilynyt, mutta ei liikaa eikä kaikkia ole päästy tutkimaan tarkemmin. Radiossa on takaa katsottuna oikealla kahden putken välissä metallilevy, jonka yläreunassa pitäisi olla stanssattu numerosarja. Voitko laittaa sen tähän vietiketjuun kuvana, jos mahdollista.

Kauko Viitanen

oskari71 kirjoitti 04.05.2019 klo 21:44:58:


Liitteistä:
Sallitut tiedostomuodot: txt doc docx psd pdf bmp jpe jpg jpeg gif png swf zip rar tar xls
Suurin sallittu liitteen koko: 500 KB
Liitteitä voi olla korkeintaan kaksi / viesti.

Tuosta voi löytyä syy...
t. Thomas

oskari71 kirjoitti 04.05.2019 klo 21:56:08:


Näissä on usein, mutta ei aina, levysoitinliitäntä.  Tuon ikäisessä ei taida olla nauhuria.

Tuota voi käyttää esim CD-soittimen audiovahvistimena.   Siinähän ei tarvita mitään taajuuskorjainta.

Kiitos kaikille vastauksista.
Täytyy edetä asian kanssa harkiten.Koitan ensin kartoittaa mitkä osat on oikeasti rikki ja jos näyttää siltä että rikkinäisten alkuperäisosien sisälle saa uudet komponentit jemmattua niin jatkan tällä museaalisella linjalla ja jos alkaa näyttää siltä että kynnet ei pidä niin laitan suosiolla säilöön tässä kunnossa(nuo siniset elkot otan kyllä pois ).

Kyllä tässä sellainen ominaisuus on.Eilen uskalsin laittaa hetkeksi virrat päälle ja luulin että kone on mykkä.Hetken päästä kolahti ja valo syttyi.Sulake kesti,putket lämpiää ja kaiuttimestakin kuului jotain rusahduksia.Lyhyen kokeilun aikana kuitenkin 1 paperikondensaattori päätti suhahtaa ja valutti mönjät ulos.Täytyy jatkaa komponentti uusintoja.

OH6NT kirjoitti 08.05.2019 klo 15:53:29:


Kiitos kun korjasit minua!!

Ilmeisesti mainitsemasi ruskea kondensaattori on äänenvoimakkuspotentiometrin alapäästä runkoon menevä elektrolyytti. Kytkentäkaaviossa, jonka löysin se on merkitty 10 uF:n arvoiseksi. Mutta arvo ei varmaan ole kriittinen. Elektrolyytissä ei saa olla vuotovastusta, joka muuttaa putken hilaetujännitettä.

VjpA kirjoitti 12.05.2019 klo 18:42:42:

Eikös tässä ole nimenomaan tarkoitus antaa hilalle negatiivinen esijännite?

Hei taas.

Hommassa on pientä edistystä.Vialliset paperikonkat on paikallistettu ja tilapäisesti uudet kytketty joten koe käyttöä on päästy jatkamaan.Tuon pahviputken sisään laitoin uuden elkon ja se on nyt ok.Suuren hetkellisen hämmennyksen aiheutti asteikkovalo.Olin saanut vahingossa 3w lampun 1w sijaa ja se paloi tietenkin todella himmeästi.
Olisi taas kysyttävää...
Kärsiikö noiden suotoelkojen kapasitanssia suurentaa?Paikalliselta tarvikeliikkeeltä kun ei löytynyt 450v kestolla kuin 22uf.Otin ne kun olivat lähimpänä oikeaa(kuvissa 16uf).Nuo kuvissakin näkyneet siniset 16uf elkot on nyt vielä koneessa kun olivat kasitanssiltaan vielä aika lähellä oikeaa arvoa.Uusisin ne vain jotta saisin uudet piiloon vanhojen kannujen sisälle.Anodi jännite on aika korkealla.Toiselta suotoelkolta löytyy nyt 274v ja toiselta 269v.Tässähän ei ole asetusta kuin 220v:lle joten joutuu kaiketi vastuksia muuttamaan.
Minulla kun ei vielä ole kovin suurta kokemusta mittauksista niin minkä verran voi laskea eroa digi ja viisarimittareilla saatuihin tuloksiin?Minulla kun ei ole kuin digi mittari (fluke 179)
Nyt koekäytön aikana saa kahdelta alueelta kaiuttimesta ainakin jotain säännöllisiä,tutulta kuulostavia surinoita jotka muuttuu kun taajutta säätää.Ääni on aika hiljainen joten että mitään kuuluu niin volume pitää olla kaakossa.Antennina oli 3m johtoa.

Jos mennään putken speksien mukaan niin suotokondensaattorin suurentaminen vaatisi myös 75 ohmin sarjavastuksen suurentamisen. Speksit löytyvät tuolta

https://frank.pocnet.net/sheets/030/u/UY11.pdf

Sopivalla sarjavastuksella voi käyttää maksimissaan 60 uF:n suotokondensaattoria.

Eilen illalla koin onnistumisen iloa .Sain kuulumaan noin 5 - 10 lyhytaalto lähetystä.Syyllinen taisi olla tuossa antennin liitännässä olevassa 500pf konkassa joka oli rikki.
Sitten olisi kysymys...
Tuossa kytkiksessä on virransyötössä 125 ohm vastus.Tulkitsenko oikein että jos lisään tuon kuvassa ennen virtakytkintä olevan vastuksen se vastaisi 240v asetusta jota tässä koneessa ei ole?

Tämä radio tuli kuntoon.Kaikenkaikkiaan mielenkiintoinen projekti  .Kaikki mahdolliset paperikonkat sain jemmattua vanhojen konkkien hylsyjen sisään.Alkuperäiset kannukonkat olikin kaiketi jo kahdesti uusittu koska pystymallin konkien johtimissa oli muovieristeet ja aksiaali mallit lisätty sitten vielä myöhemmin.Myös osasijoittelua oli ilmeisesti jonkin verran muutettu aiempien korjausten yhteydessä eli jos pilkun tarkan entisöinnin tekisi niin tarvitsin kuvia jossa osat ovat varmasti oikeilla paikoillaan.Poikkeuksena tietysti tuo lisäämäni vastus ja puuttunut 10nf konkka tuosta vaiheiden väliltä joille ei alkuperäistä kuorta ole.Nekään ei näy kun koneisto on kopassaan.
En ole saanut lähetystä kuuluviin kuin lyhyellä alueella mutta muutkin alueet reakoi häiriöihin joten oletan niiden jotenkin toimivan.Jos joltakin löytyy koneiston kuvia tästä mallista niin ilman muuta saa lähettää.

Muuten...

Saako tuota alkuperäisen kaltaista ruskeaa johtimien vahapintaista kangaseristettä / sukkaa vielä ostettua jostakin?