Vahvistimia testatessa olisi oleellista, että sisään syötetty sini olisi oleellisesti 'puhtaampaa'  kuin tavoitteena oleva vahvistimen särö. Oma tavoitteni olisi noin 0,01%  (max 0,05%) .

Kuulemma tietokoneiden äänikortilla pitäisi saada puhdasta siniä, mutta oma koe ei sitä tukenut.  Mieluummin menisin perinteisellä linjalla ... jokin oikea laite.

Löysin  oheisen linkin:
http://myelectrons.com/wien-bridge-oscillator-low-thd/

Olisiko tälläinen kelvollinen ratkaisu? Onko kokemuksia?

Katson tuon ebay'n geniksen. 

Mutta tämä wien Bridge on kyllä  mielenkiintoinen.  Alla olevassa arvioidaan särökompenettien olevan -90Db. Jos oikein tajusin.


https://www.analog.com/en/technical-articles/injection-lock-a-wien-bridge-oscill...

Latasin kokeeksi kännykkääni (Honor 8 Lite) appin "Simple Tone Generator".
Mittasin 1 kHz:llä / 300 mV säröksi 0,033 %.
Eikä maksa mitään.

https://play.google.com/store/apps/details?id=com.dmitsoft.tonegenerator&hl=en_U...

Latasin tuo Arton ehdottaman 'äpin' ... sain säröksi 0,37% . Harmooniset Siglentin mukaan -52db max .  Ohessa THD lasku.

Voisko olla jotain vikaa tavassa mitata / Siglent ominaisuuksissa?

Ostin juuri kokeeksi tuon Advance H1B audio generaattorin. Siinä oli tason säädön potikka poikki.  Onneksi oli lankaversio ja sain sen korjatuksi tinaamalla. Vehje toimii nyt suht ok , mutta särö on luokkaa 1% .. kuten laitteelle lupaavatkin. 

Paljastui kuitenkin , että sen etupää on putkilla toteutettu wien bridge (kuvassa) . Voisiko tästä saada oikeasti hyvän.  Nyt selvästi geniksen toinen putki tekee lisää säröä ... juuri sitä toista harmoonista (A-luokan putki) .  Mittasin Siglentillä etupäälle särön noin 0,3%, mutta voisiko ollakin niin, että särö on vielä pienempi ja Siglent valehtelee?

Kytkiksessa TH1 on lampun kaltainen komponentti. Sen yli on noin 10Vrms signaali.   Ja laitteessa  tuo  R7 oli 1,8K , mutta kytkiksessä 100ohm. Vaihdoin 1,8K tilalle 100 ohm ja harmooniset tipppui 3db.

Vastaus Artolle liittyen tulotasoon.  Olen huomannut (virheen  mahdollisuus olemassa), että kun säädän input signaalin tason skoopin näyttämälle noin 70% koko ruudusta, niin tulokset ovat parhaita (eniten totta?). Niin tein nytkin.

Latasin myös kokeeksi toisen 'äpin' ... 'freuency sound generator' . Ihan sama tulos .. noin -53db.  Mutta tuo äpp on muuten helpompi käyttää. Suosittelen.

Kaikista testaamistani signaalilähteistä paras tulos on ollut kiinan geniksellä: 1KHz ... -60b tasoiset harmooniset (särö non 0,1%)

Vielä pitää rakentaa wien bridge ja testata se.

Mutta alan vahvasti epäilemään siglentin kykyjä.

Kumpaakin tyyppiä voi käyttää, koska kysymyksessä on vastusten muodostama jännitteenjako. Siinähän on lopputuloksen kannalta samantekevää kumpaa vastusta säädetään. Säätösuunnan pitää tietysti olla päinvastainen.

Uteliaisuuttani mittasin Trio AG-202 af-generaattorin harmoonisen särön. HP334A antoi tulokseksi 0,028% @ 1kHz, tuntuu riittävän pieneltä ainakin minun audiomittauksiini.

pekmatval kirjoitti 02.02.2019 klo 17:05:23:


Pienin skaala tuossa on 0,1%. Radiometer BKF6:ssa se on muistaakseni 0,3%, putkilaitteena se on kuitenkin sen verran mikrofoninen , että pienikin tärinä tai melu vaikuttaa häiritsevästi herkimmän alueen näyttöön.

Tämä HP on täysin puolijohteistettu, notchin konkan kotelointi voisi olla vähän parempi. Peltikuoren painelu vaikuttaa mittaustulokseen, mutta pakkoko sitä on mitattaessa painella. BKF6:ssa sen sijaan notch-osa on koteloitu todella hyvin. Putket uusittuani sekin toimi ihan mukavasti, mutta luovuin siitä hommattuani tuon HP:n.

Lainaus:


Sinun pitäisi saada varmistettua,, ettei suurehkot särölukemat johdu skoopistasi.
Pitäisi siis löytää jokin signaalilähde jonka tulos on tiedossa.

Rupesin epäilemään Sigilentiäsi siinä vaiheessa, kun kännykkäsi audiogeneraattorina antoi n. 100 kertaa suuremman särön, kuin mitä olen saanut omalla kännykälläni, PC:lläni ja MP3-soittimilla. Kaikilla näillä tulos on ollut alle 0,05%.

Oletko muuten noteerannut tämän ilmoituksen:

http://www.radiohistoria.fi/cgi-bin/yabb2/YaBB.pl?num=1549129129

Mielenkiinnosta jatkoin hiukan wienbiridgen kanssa.  Huomasin, että lähdön sinissä oli jakson aikana 2 pientä silmin nähtävää nököä . Arvelin niiden johtuvan sen diodin aiheuttamasta epälineaarisesta kuormasta opvan lähdössä.  Otin käyttöön toisen puoliskon LM358'sta. Uusi kytkin ohessa. Toinen 'ruokkii' diodin kautta fettiä. Mutta sama ongelma jatkuu. Sen jälkimmäisen Opvan lähdössä on jopa enempi nököjä ja ensimmäisen opvan lähdössä nököt pysyivät muuttumattomana.


Kuvat:

Seuraava arvaus oli itse opva ... koitin toista LM358'a. Sama tulos.  Olisiko LM358'n sisäinen ongelma?

Vaihdoin tilalle sen FET opvan CA3240.  Nyt siistiytyi käppyrät. Tämän toisen asteen lisäys teki fet versiostakin erittäin stabiilin.   Todella puhtaan näköinen sini, mutta Siglent (valehtelee?) hamoonisten tasoksi 49,6db   . Perustaajuus 1628hz.

Kuva fet version lähdöstä ja harmoonisista.

Audiogeneraattoriohjelmalla luotu siniaalto ja laadukas äänikortti?

Olisiko ratkaisu?

Tässä yksi linkki diyaudio foorumille. Lukemista riittää muutamaksi illaksi jos haluaa harrastaa low-distortion oskillaattoreita.

https://www.diyaudio.com/forums/equipment-and-tools/205304-low-distortion-audio-...

Kävin ostamassa valovastuksen ja tutkin, miten se toimii punaisen ledin kanssa.  Kokeilin hiukan sopivaa etäisyyttä ja päädyin noin 5mm'iin.  Testissä syötin lediä 1k vastuksen kautta. Jos ledi on pimeä, niin vastus noin 700K.  Peitin ledin ja valovastuksen mustalla teipillä, että huoneen valo ei pääse sotkemaan.

Kytkennässä valovastus on sarjassa 22k vastuksen kanssa,  joten valovastus muuttaa reippaasti kokonaisvastusta.

Sitten se särö. 

Valitsemillani osilla (68nF/4,7Kohm) taajuus oli noin 700Hz.
HP antoi säröksi 0,1% .
Siglent kertoi, että isoin harmooninen (3450Hz) 0n -52,4db, sen jälkeen tasaista tasolla 59db  , joista laskemalla noin särö 0,3%

En siis pääse lähellekkään luvattua 0,002%. Voisikohan tuo risukasamainen toteutus aiheuttaa särön?

Näperrelty tuotti tuloksen.  On muuten tarkkaa ja hidasta hommaa pujotella tuolaiselle koekytkentälevylle osat oikeaan järjestykseen ja juottaa ilman oikosulkuja. Samalla pitää suunnitella osien järjestys.  Meni 5 tuntia. Osa ajasta kului tarkastuksessa.  Eihän tuo nyt vielä kovin siisti ole, mutta sentään paljon kompaktimpi kuin risukasa. 

Onneksi laite sitten toimi sentään ilman onglemia.
Särö koteloimattomana 0,024% (HP'n mukaan, kuvassa asteikkona 0,1%) .  Siglent näyttää heiman enempi.

Kiitos OH2NLT !!  ...  'you made my day'   

Olet lisännyt kytkikseen yhden opvan (joka on TL'ssä vapaana) ... hyvä idea!  Sillä voisi nostaa tason sieltä 1Vrms'stä vaikkapa 3Vrms. Hiukan tosin huolestuttaa, että lisääntyykö särö?  Ei pitäisi, mutta ei ole ammattitaitoa sanomaan asiasta mitään varmaa.

Kytkiksestä puuttuu veto : IC2A nasta1 -> C1

Ja liittyen tuohon valovastus/led osioon.   Ne voi tosiaan laittaa suoraan kortille (kuten layoutissasi on)  vastakkain ja jättää huikan tilaa mahdolliselle välimatkan säädölle (voi olla erilaisia valovastuksia). Sopiva säätövara 1-7mm, jonka voi helposti tehdä säätämälla asennettaessa komponenttin jalkojen pituutta.  Mittasin omasta protosta, että ledin ja vastuksen kiinnityspisteiden väliin tulisi jäädä noin 25mm. Lisäksi tuon vastakkain asetetun parin sivuilla tulisi olla noin 2mm vapaata tilaa jonkinlaisen valosuojan kyhäämiseksi. 

Ja tietysti kortilla voisi tosaan olla tasurin diodit  , elkot ja reggulat.  Oskillaattori ottaa virtaa noin 25mA, joten jäähdytystä ei reggula tarvitse.

Olen tähän asti kokeillut kiinteällä vastuksella ja mahdollisimman samanarvoisilla konkilla (mittasin). Minua on huolettanut tuon säätöpotikan vaikutus säröön, koska tuplapotikan puoliskot tuskin ovat samanlaisia vastuksiltaan.  Yleensäkin pitää perehtyä toiminnan teoriaan tarkemmin ja selvittää, että mikä määrää särön. Monessa jutussa lupaavat säröksi luokkaa 0,005%.  Nyt olen päässyt noin arvoon 0,03% ... voisiko olla mttausvirhe? Siglenttiin en luota, mutta tuo  HP332A'n mittaus voi olla totta?

teoriaa tästä kytkennästä:
http://www.keith-snook.info/wireless-world-magazine/Wireless-World-1981/Wien-bri...

Tässä linkin versiossa ovat lisänneet ledin ohjaukseen suodatuksen. Se tuntuukin fiksulta ja pikaisesti kokeilin sitä eilen, mutta hiukan typerämmin, kuin tuossa linkissä on esitetty. Täytyy kokeilla uudestaan tänään illalla.   Nämä osat voisi varmuudeksi laittaa kortille? Kuva ohessa.

Lisäsin kuva eilisestä lopputuloksesta Siglentin 'valehtelemana'?  Jostain syystä Siglent näkee 5'nnen harmoonisen piikin.

Jos tästä muutkin kiinnostuvat, Niin sitten voi järjestää tuning kilpailut .. kuka saa pienimmän särön 

Tuossa Wireless Worldin artikkelissa löytyy Further reading luettelosta asiasta kiinnostuneille transienttisäröstä  ym."kotimaista" luettavaa.

- B. Sundqvist - Transient intermodulation in
amplifiers, Wireless World, Febr. 77,p p. 37-39
- M. Otala - Non·linear distortion in audio amplifiers,
Wireless World, Jan. 77,p p. 41-43.
-E. Leinonen, M. Otala and J. Curl - A method
for measuring transient intermodulation distortion,
AES Journal, July 77.
-E. Leinonen and M. Otala - Correlation audio
distortion measurements AES Journal, Jan. 78,
pp. 12-19.

Terv. Åke

ja kuvat : in ja out , 1000Hz ja 375Hz.
Kuvissa skaalat 2V/div.  Siis sininen (lähtö) olisi 5V jos led olisi täysin pimeä.

Tässä kommentit huomioitu ja levyn kulmalle lisätty Wien silta ja yksinkertainen poweri. Layoutista tulee sellainen, että oskillaattorit voi taittaa toisistaan irti jos haluaa koteloida erikseen.

Taas saa tarkistella ja kommentoida. Kaikkia komponenttiarvoja ei ole vielä varmistettu / päätetty.

Tuolla Wienin-silta kytkennällä pääsee testamaan myös lamppu tai thermistori vakautettuja kytkentöjä vaikka scheemaan ja layouttiin ei erikseen olekkaan noita osia piirretty.

Jumpperiblokkien idea on mahdollistaa muutaman taajuuden toteutus ilman potikoita ja vaihtokytkimiä. Mitoittaa vaan konkat ja vastukset sopivaksi haluamilleen taajuuksille mitkä voi sitten muutamalla jumpperilla valita.

Arton 100kHz vaatii todennäköisesti nopeammat vahvistimet ja vähän labraamista. Konkkien toleranssit ja keskinäinen yhtäsuuruus tulee merkittäväksi asiaksi.

   Hyvä Pekka! Jos vielä jatkat kehittämistä niin uskon että lopulta saat aikaan täysin säröttömän geniksen!      

Kommentoikaa mitä virheitä huomaatte tai onko jotain viime hetken parannusideoita. Itse huomasin heti, että "aamuvuoro" oli jättänyt väärät tyypit regulaattoreihin. Pitää olla tietenkin 7812 ja 7912. Tässä erikseen on jo yksi virittelyn ja tutkimuksen kohde paljonko poweri kohina häiritsee signaalia. Todennäköisesti näitä vehkeitä pystyy ajelemaan kahdella 9V patterillakin. Ainakin jos valitsee rail to rail operaatiovahvistimet.

Tässä pdf missä scheema, piirilevyn osat ja kerrokset kuvina. Kattelkaa, että kaikki tarvittava on mukana niin Pekka voi tilata kortit. Jos näyttää hyvältä niin teen valmistustiedostot jos ei niin korjataan kunnes näyttää hyvältä.

NE5532/34 ovat menneen ajan piirejä. AD:lta voisi löytyä tähän parhaat vaihtoehdot laadun suhteen.

Markku 

LM4562 saa partcosta hintaan 6.32e (NE5532 1,35e).

Luettuani muutaman jutun liittyen wien bridgen säröön, niin ilmeisesti opvan kohinan vaikutus alkaa tulla esiin vasta -100db tasoilla?  .. sitä  ei olla lähekkäkään.  Ja yksi tietäjä väitti kondensaattorien materiaalien olevan oleellisia ( ... 'dielktrisyyden hysteresis'?)... 


ohessa netistä löytynyt 'tieteellinen opva vertailu' 

Iltavuoro pahoittelee virhettä regulaattorin tyypissä. Pitää olla 7912. Käyttöjännitteestä: Opareiden tyypistä riippuen nämä kytkennät toimivat +/- 3 ... 15V jännitteellä eli ei ole niin kriittinen juttu. Tietenkin käyttöjännitteen ja sen laadun vaikutus signaalin laatuun tulee olemaan yksi harrastuksen haara.

Tässä Majalle luettavaa:
https://www.analog.com/en/products/amplifiers/operational-amplifiers/low-noise-o...
Voit ehdottaa tästä listasta ja vaikka listan ulkopuoleltakin hyviä vaihtoehtoja. Mielellään vielä jonkinlaisen perustelun kanssa miksi olisi hyvä.

Kaikki vanha ei välttämättä ole täyttä tuubaa. Esimerkiksi nuo ikivanhat Signeticsin NE55xx piirit mitkä nykyisin ovat TI:n valmistmia ovat edelleen ihan käypää tavaraa 5nV/sqrt Hz kohinatasolla. Yleisesti käytössä olevat "peruspiirit" esimerkiksi LM358 kun ovat 40...60nV/sqrt Hz tuntumassa.

Pekka näköjään löytäny jonkun "käärmeöljy" vertailun. Lisäksi pitää muistaa ripustaa piirilevy bambutikkujen varaan
Konkkien materiaali sensijaan on aiheellinen keskustelunaihe. Tuo dielektrinen hysteresis eli "konkan muisti" on ihan sama asia kuin induktansseissa hysteresis ilmiö. Kunhan päästään virittely- ja säätövaiheeseen niin tällä alueella todennäköisesti tulee hyviä havaintoja.

Nyt hankin mittalaitteen (HP8903B) , jolla saa siniä melko puhtaasti  (1KHz ,  särö 0,0044% mitattu tänään todella laadukkaalla laitteella) ja jolla voi mitata säröjä tarkasti 0,003% (-90Db) asti (speksi)

Sillä pystyin mittaamaan nykyisen Wien bridgen särön uskottavasti.  Aiemmin HP332'n mittaama tulos 0,024% vahvistui jossain määrin virheelliseksi .  HP8903B antama arvo samoilla osilla ja jännitetasoilla  on 0,011% . Tähän nyt on uskottava.


Seuraavaksi koitin parantaa nykyista WB-genistäni. 
Vaihtelin erilaisia 47nf kondensaattoreita (kuvassa 1).  Tulokset  ulos 697Hz / 2,0Vrms

Kiinalainen vihreä ->  thd 0,011%
Exox -> thd 0,010%
Philips -> thd 0,014%

Sitten vaihdoin R= 3,9K (evox konkka)  -> ulos 863Hz , 2,3Vrms , Thd 0,0085%

Seuraavaksi  vaihdoin konkan 6,8nF (kiinan vihreää sarjaa) ulos 5,87Khz thd 0,0041%!!  (kuvassa 2)


Ajatuksia/ epäilyjä / havaintoja (ei faktaa!) :
- taajuuden nostaminen tuottaa parempia säröarvoja, koska se takaisinkytkentä stabiloituu (LCR ei ehdi muuttumaan vaiheen sisällä)
- pienin särö saadaan noin 2,3-3V signaalitasolla (koe tulos)
- C ja R muutokset vaikuttaa lähtevään jännitteen tasoon jos taso on säädetty sinne alueelle, jossa led palaa reippasti (Uout rms luokka 2 V).

Eli tuon pienen särön jahtaaminen laajalla taajuusalueella ja tason pitäminen samalla vakiona taitaa olla haastavaa puuhaa.

Tuo EVOX:in konkka on metallised polypropylene (PMR) muovilla kasattu, mitä pidetään yhtenä parhaista, sitten tulee metallized polyester (MKT). En löytänyt tuon Philipsin tietoja.

Kaivelin lamppulaatikoita. Sopivaa Wien Bridge takaisinkytkentä ketjuun sopivaa lamppua ei meinannut löytyä. Sopiva tarkoittaa sellaista millä kuvassa olevan takaisinkytkentävastuksen RF pystyy pitämään sellaisena, että opari jaksaa ajaa sitä. Mittailin pieniä lamppuja mitä rojulaatikosta löytyi. Tärppäsi. Kuvassa näkyvä sininen lamppu on jonkun "suurjännite" jouluvalosarjan varalamppu. Resistanssialue osuu aika hyvin kohdilleen 4V jännitteellä noin 235 ohmia. 287 ohmin takaisinkytkentävastuksella irtoaa noin 5Vrms eli 14Vpp lähtöjännite. Liitteenä vielä muutamasta lampusta piirrettyt U-R käppyrät. (Päivitetty 21.02.2019)

Yhden TL072 oparin risukasaksi aika hyvä. DIP kotelossa olevia piirejä ei oikein tahtonut löytyä. LM358 löytyi ja siinä oli sama ilmiö mikä aikaisemmin kommentoitu. Nollan ylitylsessä pieni porras mikä vie THD:n metsään eli 0.5%:n tasoon. Löytyi vielä vanha CA3240 mikä ei toiminut tässä kytkennässä ollenkaan.
Tämän lamppu AGC:n ongelma on, että vahvistimessa pitää olla tarpeeksi örmyä kohtalaisen pienen impedanssin ajoon. Kunhan kortit tulee niin pitää ottaa iltakonjakit ja ryhtyä virittämään.

Mittasin vanha Signal Tracerin sinusoscillattorin arvot Netistä hankittu  äänikortti-oscilloscopilla jossa on myös omat signaaligeneraattorit. Mielestäni aika hyvä tulos, varsinkin kun Tracerin specsit lupailee melkein samat arvot tälle Wien-bridge kytketty TLC271.

LGL

Olisi mielenkiintoista tietää nykyajan stadionrokkikonsertin vahvarin särö%.

Korvan hienoja ominaisuuksia on mm peittovaikutus. Heikommat äänet jäävät vahvemman alle. Siis AVS säätää. Toisaalta ammattimies kuulee pienenkin ylimääräisen äänen esim moottorin käynnissä. Samoin lapsen itku, joka muuten taajuudeltaan on sattumalta korvan parhaan herkkyyden alueella.

Signaalin puhtausvaatimus otetaan tosissaan herkissä liikennevastaanottimissa. Siellä oskillaattoreita on jopa 3 kpl. Kaikkien niiden aiheuttamat harmooniset ja myöskin kohina ynnäytyvät hyötysignaaliin. 

Vastaanottimen antennipiirissä oleva ferriittisydäminen kela tarjoaa myös epälineaarisuutta suurilla signaaleilla. Syntyy monenlaisia harhatoistoja.

Kun on otettu varaslähtö niin juostaan sitten karkuun kunnolla. Koitan lyhentää pitkää tarinaa.
Löytyi parempi lamppu 12V 20mA. 2V jännitteellä ollaan jo 300 ohmin tuntumassa. Tällä pääsin 0.0075% THD lukemiin TL072 vahvistimella. Seuraavaksi miljoonalaatikossa odottanut OP275 peliin. Pienen virittely jälkeen 0,0024% 1,55Vrms lähtötasolla 1,12kHz taajuudella. Pari konjakkia ja tutkimusta mitä taajuus vaikuttaa. 2n2 konkat millä  taajuus asettui 6kHz tuntumaan ja mittaukset.

Tässä referenssiksi UPL:n oma generaattori. Pieni piikki 3f kohdalla. Kun UPL mittaa itseään normaali source antaa 0,0004%:n lukemia ja B1 eli low distortion genis 0,00004% 1kHz 1V lähdöllä. Brosyyri lupaa <-120dB harmonics. Pitää minkä lupaa.
Tätä on hyvä tavoitella.

Äänikortti geniksistä ja mittaus-systeemeistä ollut puhetta täälläkin. PC romuissa maannut menneen maailman hieno 24-bittinen ESI wavwterminal U24 USB DAC/ADC. Pienellä ähräämisellä tähän löytyi driveritkin ja sain purkin asennettua. Epäilys maaluuppien vaikutuksesta mittauksiin oli jo ennen asennusta joten laitoin systeemin läppäriin. Epäilys osoittautui myöhemmin oikeaksi. Läppäriä pitää ajaa akulla jos haluaa oikeita tuloksia.
Softaksi valikoitui Japanilaisen tekemä DSSF3 paketti
http://www.ymec.com/manual/era/overview.htm

En tutkinut softasta vielä muuta kuin generaattorin ja vähän spektri ja THD mittauksia.
Tuntuu ihan käyttökelpoiselta paketilta tämäkin.

LGL:n ja OH5FED:in jutut.
Löytyykö tuosta signal tracerista jotain papereita. Voisi referenssiksi tutkia sitäkin kytkentää. Onko PC softa ilmainen vai ostettava?

Kiitoksia linkeistä. Linear/Analog jutut olikin jo tiedossa, mutta tuo Tsekin saitti oli uusi juttu.

OH2NLT kirjoitti 21.02.2019 klo 03:48:55:

Janásekin oskillaattorin paperista käy ilmi hyödyllistä nippelitietoa.

Hän on saavuttanut -140dB harmoonisten ja -150dB pohjakohinan tason käyttämällä oskillaattorissa Texas Instrumentsin LME49710 operaatiovahvistimia, joiden epälineaarisuus on vain 0.1ppm vaiheen kääntäviksi kytkettyinä.

Passiivisten kompostien osalta hän suosittelee läpijuotettavien vastusten toleranssiksi 0.1% 15ppm/K ja kondensaattoreiksi polystyreenistä valmistettuja, näiden valinnalla on merkitystä pienimmän mahdollisen säröluvun tavoittelussa.

OH2NLT'n  hyvn testitulosten innoittamana kokeilin, että mitä irtoaa omasta LCR takaisinkytketystä versiosta.  Lisäsin ne aiemmin mainitut led ohjauksen suoto-osat (arvot taitavat olla hyvin harkitut). Lisäsin myös 100nf suotokonkat lähelle molempia NE piirejä.  Tulos näkyy kuvassa. 

Tälläinen pistetaajuuden hyvä särö on oma lajinsa.  Lopullisessa versiossa pitäisi särö olla pieni laajalla alueella. 

Teidoksi kortin tilanneelle  ... oletettavasti kortit tulee ensi viikolla.

Uteliaisuuttani kokeilin miten AGC systeemin saisi toimimaan NTC vastuksella. Kotivarastossa ei kovin montaa vaihtoehtoa ollut. Ensimmäinen yritys oli vanhalla 510R napilla. Mittasin tästä ensin käppyrät mihin vastus asettuu eri virroilla kun vastus lämmittää itseään. Esimerkiksi 4V jännitteellä virta nousee ja asettuu 9,8mA tasoon. Eikun kytkentään ja mittaukseen.
Ensimmäinen havainto oli, että hyvin kriittinen saada värähtelemään ympäristön lämpö kun vaikuttaa systeemiin huomattavasti.
Toinen havainto: Kun toimii niin älä hengitä. Ilmanvirtaukset sotkevat tasapainon heti vaikka NTC nappi näyttääkin "isolta". Taso seilaa kuin kaarnapala laineilla.
Systeemi asettuu mitattavaan kuntoon kun laittaa tuulensuojapurkin päälle.

Hankin pari NTC vastusta Partcosta:  1K/0,2W ja 2,2K/0,2W

Ensit testi vastuksen muuttumisesta lämpötilan mukana. Kuvassa miten paketoin NTC'n ja termoanturin tehovastuksen kylkeen lämpösuojan alle. Tehovastausta lämmitin noin 5W teholla. 

1K vastukselle lisäksi testi, jossa selvitin, miten vastus muuttuu virran kasvaessa  välillä 2,5->11,6mA.  Kovin suuri muutos ei ole tuollaisilla virroilla, joita Opva pystyy antamaan.

Kuva myös tuloksista.

Väliaika tieto.   

Ne OH2NLT'n suunnittelemat ja kiinalaisten valmistamat kortit olen tänään lähettänyt 4'lle innokkaalle rakentajalle . Ehkä pian näkyy uusia virityksiä sivustolla?

IC3-D kalustettu bufferiksi, eli tästä yksilöstä saa symmetrisen lähdön. Tätä astetta voi käyttää haluamallaan tavalla. PP konkat ovat vielä "kaupassa". Kokeilin vain, että kaikki toimii. Varsinaiset mittaukset ja virittely alkaa kun oikeat osat on olemassa. Tein kuitenkin pikatestin Keithley 2015 THD mittarilla. Näyttää hyvältä (ja maistuu myös).

Tänään terapiahommina kasasin Wienin-sillat. Ensin fetti stabiloitu kytkentä. Toimi heti kuten pitääkin. Ei vielä kunnon mittauksia, mutta ensimmäiset havainnot: Särö on pienimmillään siinä kriittisessä pisteessä missä takaisinkytkennässä olevaa fettiä ohjataan vähiten. Tuntuu järkeenkäyvältä havainnolta.

Vielä jo risukasakytkennässä labrattu lamppustabiloitu Wienin silta. Taas sama juttu, todettu vaan, että toimii.

hieno tulos!  Mistö noita lamppuja saa?  Olisiko vielä parempia  lappuja löydettävissä jostakin?  Onko kriteeri pienellä virralla hehkuminen.

Kasasin malliksi kortin kulmalle piirretyn +/-12V powerin. Tuossa ei sen enempää virittämistä ole. Sopiva muuntaja on 2*12...15V. Konkissa voi soveltaa mitä löytyy miljoonalaatikosta. Pystyyn asennettavien diodien suunnat kannattaa varmistaa ennen juottamista.

Pikatesti: Keithleyn THD näytössä ei muutosta syöttääkö tällä vai labrapowerilla.

Täytyy siis aloittaa 'täydellisen lampun metsästys'.

Tuossa Schemassa pisti silmään se R32 , 560ohm. Eikös tuon vastuksen arvo ole tarkalleen 2 kertaa lampun resistanssi värähtelypisteen tilassa?  Joten vastus tulee vrittää kullekin lampulle erikseen?

Lainaus:

Scheemaan laitettu lähinnä vihjeeksi joku järkevä lähtöarvo. Riippuu lampusta ja halutusta lähtötasosta.

Lainaus:

Ketjun viestissä #58 on taulukko muutamasta miljoonalootasta mitatusta lampusta. Lisää kuvia viestissä #66

Hyvä lamppu olisi sellainen minkä resistanssi 1-3V alueella olisi jo useita satoja ohmeja ja tietysti jyrkkyyttä siten, että pienikin jännitteen muutos näkyy resistanssin muutoksena. Itse löysin yhden vanhan 12V 20mA puhelinlampun mikä täyttää aika hyvin nämä kriteerit. Lamppuvalmistajien luetteloissa olisi parempiakin, mutta niitä ei kukaan myy. Kauppujen luetteloista on löytynyt 18V 26mA lamppuja mitä on tulossa mittauksiin. Tässä käytössä kannalla ja mallilla ei ole väliä. Kunhan saa johdot juotettua kiinni. Pietysti paras malli olisi pieni johdollinen tai piikeillä oleva kannaton lasikupu.

Kiitoksia löydöstä. Jos ei lähempää tai helpommalla löydy niin pitää tilata tme:ltä.
Ei tme:n listoillakaan enään montaa hehkulamppua ollut ja tämän 12V 20mA löydön lisäksi ei oikein muita tutkimisen arvoisia.

hyvältä. Mistä saa?