Tämähän ei ole radiohistoriaa, mutta sivuaa sitä kuitenkin siten, että sähkön tulo talouteen mahdollisti mm. verkkokäyttöisen radion hankinnan alituisten akkulatausreissujen sijaan.
- - - -
Juvankosken Voima Oy:n ensimmäinen voimalaitos sijaitsee Perttelin Juvankoskella. Pernjärvestä alkunsa saavassa Kurkijoessa on kaikkiaan kolme vesivoimalaa, Juvankoski, Myllykoski ja Sahankoski. Juvankoski on niistä vanhin, käynnistetty 1921. Asemalla on kaksi turbiinia generaattoreineen, lisäksi Allis Chalmers-dieselmoottorin käyttämä varageneraattori. Vesi Pernjärven reunalla sijaitsevasta patoaltaasta johdettiin turbiineihin n. metrin läpimittaisen ja 240 metrin pituisen puurakenteisen rännin kautta. Rännistä on jäljellä enää teräsvanteet. Putouskorkeutta kertyy huimat 21 metriä. Turbiinit ovat Tampereen Konepajan valmistetta (Putkiturbiini? Kaplan?). Generaattorit ja sähkölaitteet ovat ASEAn ja Strömbergin valmistamia.
400 voltin tähtikytkettyjen vaihtovirtageneraattoreiden tehot eivät ole päätähuimaavia: 85kVA, 140kVA ja dieselkoneessa 110kVA. Magnetointikoneet pyörivät samalla akselilla generaattoreiden kanssa, ne antavat tasavirtaa. Sähkön siirtoon käytettiin 6kV:n linjoja, jokaiselta asemalta löytyy 400V/6kV muuntajat. Suuremman generaattorin pyörimisnopeutta kontrollointiin keskipakoissäätimellä. Synkronointi valtakunnanverkkoon liitettäessä tapahtui kahden indikaattorina toimivan hehkulampun avulla.

Juvankosken voimalan rakennus sijaitsee nykyään Perttelin seurakunnan hallinnoimalla alueella, kuten suurempi saharakennuskin. Saha lopetti toimintansa v.1965. Paikalla on joskus sijainnut paperitehdas, tästä löytyy maininta Z. Topeliuksen teoksesta "Finland framstäldt i teckningar, Dresden 1845". Paperitehdas perustettiin n.v.1820 ja se toimi aina vuoteen 1902, jolloin se tuhoutui tulipalossa. Valitettavasti tuo voimalarakennus on pahoin rapistunut, mm. katto on päässyt paikoin romahtamaan. Tällaisella paikalla myös kosteus on rappeuttava tekijä, lahosieni pesii valtoimenaan rakenteissa. Sääli todeta, että tällainen historiallinen laitteisto tuhoutuu kenenkään puuttumatta asiaan. Laitos tuotti sähköä verkkoon vielä 1970-luvun loppupuolella.

Kaksi pienempää voimalaa patoineen ovat nykyään yksityisomistuksessa, mutta pahoin rapistuneita nekin. Kuten kuvasta ilmenee, komea marmorinen mittaritaulu kytkimineen ja magnetointivirran säätimineen on säilynyt vielä melko hyväkuntoisena.

Ei ainakaan Juvankoskesta ole enää sähköntuottajaksi. Viimeiset siellä tehdyt sähköt tuotettiin pääasiassa dieselmoottorin pyörittämällä generaattorilla. Valuma-alue on niin hyvin ojitettu, että kevätsulamisen ja sateiden jälkeen vesi valuu nopeasti melko pieniin "järviin". Kiinteistön omistajalla on tiukat vedenkorkeuden säännöstelyehdot. Osa vedestä on pakko juoksuttaa ohi turbiinin ja pian vettä liruu liian vähän turbiinin pyörittämiseen. Säännöstelykorkeudella on myös alaraja. Muistaakseni seurakunnan alueeseen jäi ainakin yksi pohjapato, joka huolehti tästä.
Olin sivustakatsojana, kun Perttelin seurakunta osti v. 1980 Juvankosken voima oy:ltä noin seitsemän hehtaarin kiinteistön kesäkoti- ja leiritoimintaa varten. Silloin putki padolta voimalaitokselle oli vielä paikallaan, mutta vuoti monesta kohdasta uljaasti suihkuttaen. Päärakennus korjattiin v. 1984, mutta vanha saharakennus ja voimalaitos olivat uudelle omistajalle lähinnä rasite.
Juvankosken voima oy myi samoihin aikoihin vesireitin varrelta rantatontteja myös muille, mikäli oikein muistan.

Kauko Viitanen

Juupajoella on museoitu vesivoimalaitos. Sen sähkömuseo on mielenkiintoinen. Samoin kenkätehdas (yksi monista) on museona. Kannattaa kesällä lämpimään aikaan käydä poikkeamassa.