Sivunvalintanappi Sivu: [1]  Lähetä aiheTulosta
Erittäin kuuma aihe (Enemmän kuin 25 vastausta) EL34 A-luokassa kokeilu (Luettu 3631 kertaa)
pekmatval
God Member
*****
Poissa



Viestejä: 1189
EL34 A-luokassa kokeilu
22.01.2019 klo 22:38:26
Tulosta viesti  
Koska tuo 2x EL34  toppasi vehkeiden epätarkkuuteen, päätin  aikalisän aikana kokeilla El34'sta A luokassa.  Sen pystyin helposti kokeilemaan 2xEL34 protolla, joka on täällä sivustolla.

Kytkin   Hammond 8W A luokan muuntajan nykyisen kytkennnän toisen EL34'sen anodille. Kuormitin sitä muuntajan 8 ohm lähdöstä 8 ohm kuormalla.  Ilman takaisin kytkentää  ohessa lähdön FFT noin 3W teholla. DC 300V ja I anodi 50mA.   Särö on 3,8%.  Nyt signaaligenis ja skooppi ei ainakaan ole rajoittavana tekijänä.  Kysymys;  onko tuo särö pahasti yli sen mitä pitäisi? 
( Sillä push pull vahvarilla sain särön alle 1% ilman  takaisinkytkentää ) 

Tätä kirjoittaessa muistin, että EL34'sen 4's pinni on yhä kytketty +DC'hen ... ei anodille.  Olisiko tässä syy korkeaan säröön?
  

SDS00001.BMP ( 329 KB | 13 latausta )
SDS00001.BMP
Sivun alkuun
 
IP kirjattu
 
pekmatval
God Member
*****
Poissa



Viestejä: 1189
Re: EL34 A-luokassa kokeilu
Vastaus #1 - 23.01.2019 klo 00:11:43
Tulosta viesti  
Pakko oli vielä kokeilla miten toimii jos pin4 ja anodi ovat yhdessä (180ohm vastuksen kautta).  Skoopilla sini näytti paremmalta, mutta FFT'ssä toinen harmooninen samalla tasolla ... kolmas paljon pienempi.  Vahvistus tippui oleellisesti. Särö noin 3,6% = Kuvassa noin 3W, DC 300V , IA 50mA  .

Näissä kokeissa on varmaan taas tyhmiä virheitä?  ... opetuksia otan kiitollisuudella vastaan.
  
Sivun alkuun
 
IP kirjattu
 
artosalo
God Member
*****
Poissa



Viestejä: 1266
Sijainti: Perniö                  (Salo)
Re: EL34 A-luokassa kokeilu
Vastaus #2 - 23.01.2019 klo 16:04:26
Tulosta viesti  
Lainaus:
Särö noin 3,6% = Kuvassa noin 3W, DC 300V , IA 50mA  .


3,6 % särö on SE-vahvistimelle aivan normaalia tasoa, jopa yllättävän alhainen. Ja kuten spektrikuvastasi näet, niin särötason aiheuttaa 2. harmooninen. Vuorovaihepääteasteessa 2. harmooninen kumoutuu, josta johtuu tämän tyyppisen vahvistimen pienempi särö.

Jos haluat kokeilla, niin kasvata lepovirtaa aina 85 mA:iin asti ja totea miten särö pienenee, kun anodivirta kasvaa. Tuo 300 V / 50 mA on vain 15 W häviötehoa.
EL34:n maksimi anodihäviöteho on 25 W. Koska osa katodivirrasta on lähtöisin suojahilalta, niin 300 V / 85...90  mA (katodivirta) on vielä sallitun rajoissa.
  
Sivun alkuun
 
IP kirjattu
 
pekmatval
God Member
*****
Poissa



Viestejä: 1189
Re: EL34 A-luokassa kokeilu
Vastaus #3 - 26.01.2019 klo 23:40:55
Tulosta viesti  
Tuli 'puuhastelua' tämän vahvistimen aihion kanssa hetki.
Kiinnostaisi tietää, miksi se toinen toinen harmooninen siellä kummittelee.   Koe: Samalla kun mittasin spektriä (FFT) en havainnut lepovirran kasvattamisen oleellisesti vaikuttavan toiseen hrmooniseen. Kohdassa 60mA oli optimi tällöin toinen ja kolmas samankokoisia. Ehkä jokin kytkennän ominaisuus sotkee  toiminnan ja teoriat ei päde?

Input jännitteen (tehon) nostaminen vaikuttaa olellisesti. Harmooniset  (2s ja 3s) alkavat kasvaa voimakkaasti jos lähtöteho kasvaa ... omassa vahvarissa noin 2,5W jälkeen.

Sain pienillä tehoilla (alle 1,5W) särön alle 1%.  Putki oli yhä kytketty 'trodiksi'.

Hammond muuntajalla alkoi heti 3KHz'n jälkeen lähdön jännite laskea:  -3Db oli 6Khz ja -6Db 18Khz.




  
Sivun alkuun
 
IP kirjattu
 
pekmatval
God Member
*****
Poissa



Viestejä: 1189
Re: EL34 A-luokassa kokeilu
Vastaus #4 - 26.01.2019 klo 23:52:44
Tulosta viesti  
Ja vielä lyhyesti kokeista takaisinkytkennän lisäämisen jälkeen.
Takaisinkytkentä pudotti vahvistusta :
ei fb vahvistus 27
fb mukana vahvistus 9

Toiminta parani oleellisesti. 
1,7W teholla 1KHz särö noin 0,4 %.  (kuva ohessa, kursorit ei kohdillaan)
Taajuuskaista parani :   -3db raja jossakin 25KHz paikkeilla.
Särö 10KHz'lla alle 1%.
« Viimeksi muokattu: 27.01.2019 klo 13:16:20 Kirjoittaja pekmatval »  

k5_fb_9k_out_11vpp_1khz.BMP ( 329 KB | 17 latausta )
k5_fb_9k_out_11vpp_1khz.BMP
Sivun alkuun
 
IP kirjattu
 
artosalo
God Member
*****
Poissa



Viestejä: 1266
Sijainti: Perniö                  (Salo)
Re: EL34 A-luokassa kokeilu
Vastaus #5 - 27.01.2019 klo 09:40:36
Tulosta viesti  
Lainaus:
Kiinnostaisi tietää, miksi se toinen toinen harmooninen siellä kummittelee.


Se aiheutuu putken luontaisesta "käyttäytymisestä". Putki ei ole mikään ideaalikomponentti.
Alla erään triodin ominaiskäyrä, josta nähdään miten anodivirta vaihtelee hilajännitteen fuktiona eri anodijännitteillä.
Olen piirtänyt siihen toimintapisteeksi: Ua = 300 V, Ug = - 10 V ja Ia = 10 mA.
Kun hilalle tuodaan 5 Vhh oleva ohjausjännite (AC), niin hilajännite vaihtelee-luonnollisesti- välillä -7,5 V...-12,5 V.

Kuvasta nähdään, että siirryttäessä hilajännitteeseen -7,5 V, kasvaa anodivirta 18 mA:iin, eli muutos on 8 mA. Ja vastaavasti siirryttäessä hilajännitteeseen -12,5 V, laskee anodivirta 4 mA:iin, eli muutos on 6 mA. Muutos anodivirrassa ei siis ole symmetrinen, ja tästä aiheutuu SE-vahvistimessa esiintyvä 2. harmooninen särökomponentti.

Lainaus:
Koe: Samalla kun mittasin spektriä (FFT) en havainnut lepovirran kasvattamisen oleellisesti vaikuttavan toiseen hrmooniseen. Kohdassa 60mA oli optimi tällöin toinen ja kolmas samankokoisia. Ehkä jokin kytkennän ominaisuus sotkee  toiminnan ja teoriat ei päde?


Teoria pätee aina. Lepovirran kasvattaminen edellä ehdottamallani tavalla tuottaa alhaisemman särön tietyllä tehotasolla, tai suuremman lähtötehon samalla säröllä.

Olet tutkinut vahvistintasi suhteellisen pienellä särötasolla. Miten olet varmistanut, ettei mittaamasi särö olekin peräisin jo pääteputkea edeltävistä vahvistusasteista ?

Lainaus:
Input jännitteen (tehon) nostaminen vaikuttaa olellisesti. Harmooniset  (2s ja 3s) alkavat kasvaa voimakkaasti jos lähtöteho kasvaa ...


Juuri näin pitää käydäkin.  Kun katsot oheista triodin ominaiskäyrää, niin on helppo todeta, että suuremmalla ohjausjännitteellä alkaa käyrän alapään kaareutuminen vaikuttaa sitä enemmin, mitä suurempi ohjausjännite (teho) on.
  

Triode_curve_2.png ( 293 KB | 12 latausta )
Triode_curve_2.png
Sivun alkuun
 
IP kirjattu
 
pekmatval
God Member
*****
Poissa



Viestejä: 1189
Re: EL34 A-luokassa kokeilu
Vastaus #6 - 27.01.2019 klo 12:54:43
Tulosta viesti  
Artolta hyvä selostus 2'sen harmonnisen synnylle . Kiitti. Siis kyse putken epälineaarisuudesta?  Arton kuvan mukaan kannataisi  pysyä anodivirrassa siellä 'yläpuoliskolla'.

Ja liittyen kysymykseen ohjaavan asteen säröstä. Varmuudeksi mittasin erikseen  särön ohjaavan putken anodilta. Valitettavasti dokumentointi ontuu (kuvaa ei ole näyttää) mutta olen kommentoinut asiaa testivihkoon lyhyesti : "etuputken särö alle 0,5%" .   

Jatkan testejä vielä jossain välissä. Koitan saada tehoa ulos enempi kohtuullisella säröllä.  Mikähän olisi hyvä tavoite teholle ja särölle?    Ja nyt tuntuu siltä, että ilman takaisinkytkentää hyvää ei tule?
  
Sivun alkuun
 
IP kirjattu
 
artosalo
God Member
*****
Poissa



Viestejä: 1266
Sijainti: Perniö                  (Salo)
Re: EL34 A-luokassa kokeilu
Vastaus #7 - 27.01.2019 klo 13:33:43
Tulosta viesti  
Lainaus:
Varmuudeksi mittasin erikseen  särön ohjaavan putken anodilta. Valitettavasti dokumentointi ontuu (kuvaa ei ole näyttää) mutta olen kommentoinut asiaa testivihkoon lyhyesti : "etuputken särö alle 0,5%" . 


Mitä lähtötasoa vastasi mittauksessa käyttämäsi ohjainasteen taso ?
Kuten tässä jo on tullut esille, niin AINA kun puhutaan säröprosenteista, on oleellista tietää millä teho-/jännitetasolla mittauksia tehdään,
jos tuloksista pitää jotakin johtopäätelmiä pystyä tekemään.

Usein näkee vahvistimen speksejä, joissa on vaikkapa: "Distortion less than 1%" ilman mitään lisätietoa tehosta.
Tällainen speksi ei kerro vahvistimen suorituskyvystä yhtään mitään. 
  
Sivun alkuun
 
IP kirjattu
 
OH3NWD
Full Member
***
Poissa



Viestejä: 208
Re: EL34 A-luokassa kokeilu
Vastaus #8 - 27.01.2019 klo 13:46:24
Tulosta viesti  
Vuorovaiheasteessa puolijakson huippukohta on tuolla lineaarisella ison anodivirran alueella ja  signaalin "alkuosa" nollakohdasta vähän ylös- tai alaspäin tulee tuohon ominaiskäyrän kaarevaan alaosaan? Se epälineaarisuus siinä "alkuosan" kohdalla signaalia ei sitten haittaa?
  
Sivun alkuun
 
IP kirjattu
 
artosalo
God Member
*****
Poissa



Viestejä: 1266
Sijainti: Perniö                  (Salo)
Re: EL34 A-luokassa kokeilu
Vastaus #9 - 27.01.2019 klo 16:35:54
Tulosta viesti  
Lainaus:
Se epälineaarisuus siinä "alkuosan" kohdalla signaalia ei sitten haittaa?


Ei se haittaa. Vuorovaihevahvistimen pääteputkien toimintapisteet ovat sellaiset, että niitten tuottama signaali on hyvin epäsymmetrinen, mutta kun signaalit summataan päätemuuntajassa, niin kokonaisuudessaan vuorovaihevahvistimen signaali on hyvin pienisäröinen.
Tuo signaalien summaus päätemuuntajassa kumoaa parilliset harmooniset, joten teoriassa vuorovaihevahvistimen lähtösignaali ei sisällä mm. toista harmoonista.

Ohessa kuva, jossa vuorovaihevahvistimen pääteputkien anodivirrat, eli päätemuuntajan ensiön puolikkaissa kulkevat signaalivirrat  I(L2) ja I(L3), sekä niistä muodostuva toisiojännite V(out).
Kuten kuvasta voi havaita, niin pääteputket toimivat "vuorotellen", ja voidaankin sanoa, että toinen tuottaa lähtösignaalin positiivisen puolijakson ja toinen negatiivisen.
  

PP_sig_muod.png ( 29 KB | 14 latausta )
PP_sig_muod.png
Sivun alkuun
 
IP kirjattu
 
OH3NWD
Full Member
***
Poissa



Viestejä: 208
Re: EL34 A-luokassa kokeilu
Vastaus #10 - 27.01.2019 klo 17:00:23
Tulosta viesti  
Voiko ajatella, että kun toinen putki on alkaa tulla siihen loivaan kohtaan, toinen on jo menossa taas ominaiskäyrän jyrkempään suuntaan siinä nollakohdan ylityksessä, niin nämä ikäänkuin kompensoivat toisiansa, ja tuloksena on nätti suora sinikäyrän syrjä? Transistorilaitteessa tuo nollakohdan ylitys taisikin ainakin aluksi ollakin jonkunmoinen ongelma, ylimenosärö?
  
Sivun alkuun
 
IP kirjattu
 
Blaekie
God Member
*****
Poissa


SRHS - 623

Viestejä: 932
Sijainti: Helsinki
Re: EL34 A-luokassa kokeilu
Vastaus #11 - 27.01.2019 klo 17:22:48
Tulosta viesti  
Jos vahvistin toimii oikeasti A-Luokassa, ei silloin ylimenosäröä pitäisi esiintyä, ja AB-luokassakin vain vähän. Oli sitten kyse transistori- tai putkivahvistimesta. Näin olen antanut itselleni ymmärtää.
  
Sivun alkuun
 
IP kirjattu
 
pekmatval
God Member
*****
Poissa



Viestejä: 1189
Re: EL34 A-luokassa kokeilu
Vastaus #12 - 27.01.2019 klo 18:50:15
Tulosta viesti  
Vastaan lyhyesti Arton kysymykseen liittyen etuputken särön mittaukseen.   Koitin mitata sen särön suuremmalla signaalitasolla, kuin mitä ne tuottavat ohjatessaan pääteastetta huipputeholla. Lisäsin kokeeksi myös anodivirtaa nykyisestä noin 2,3mA noin arvoon  3mA ... tilanne (särö) paheni.  Mutta todellakin täytyy toistaa mittaus ja varmistaa, että todella näin oli.  Opetus minulle : pitäisi jaksaa dokumentoida huolellisesti kaikki testit. 

Tässä ketjussa näyttää olevan muuta hyvin aiheeseen sopivaa keskustelua. Hyvä niin.
  
Sivun alkuun
 
IP kirjattu
 
OH3NWD
Full Member
***
Poissa



Viestejä: 208
Re: EL34 A-luokassa kokeilu
Vastaus #13 - 27.01.2019 klo 19:15:26
Tulosta viesti  
On mielenkiitoista seurata kokeilujasi, jos tässä vähän itsekin jotakin oppisi 'siivellä'. Ja Artolle kiitokset, kun jaksat neuvoa ja opastaa! Kyllä tässä itselläkin alkaa mielenkiinto herätä myös putkivahvistimiin, mutta pitänee sekin sitten olla paristoputkilla.. Hymiö

Eeli
  
Sivun alkuun
 
IP kirjattu
 
pekmatval
God Member
*****
Poissa



Viestejä: 1189
Re: EL34 A-luokassa kokeilu
Vastaus #14 - 27.01.2019 klo 21:21:18
Tulosta viesti  
Tsekkailin hiukan.  Etuvahvistinputki ei todellakaan säröydy ennen pääteputkea!  Jos poistan takaisinkytkennän ja syötän etuputkea noin 0,6Vpp kaikki ok  Ulos tulee noin 14Vpp.  Inputin nostaminen yli 0,7Vpp säröyttää lähdön.  Ohessa kuva jossa input noin 1,5Vpp ja ekan putken anodilla kaunis sini (kelt), mutta lähtö (sin) ihan 'kujalla'.  Siis  ohjaava putki ei ongelma, vaan sen jälkeen menee vi...i.
 

Mittasin myös pääteputken anodilta jännitteen ja se alkaa 'tapittaa' tuossa säröytymisen vaiheessa.  Nyt syöttävä DC 300V ja IA tyhjäkäynnissä 50mA.  Jos input on 0,6Vpp, niin EL34 anodin minimijännite on 35V ... ja sen jälkeen ei juurikaan laske vaikka input signaalia lisää . Maksimissaan nousee 480V'iin.  Eli ollaan sillä rajalla, johon tällä anodijännitteellä päästään. Nyt olen valinnut Hammon 8W muuntajasta tietyn muuntosuhteen ja kuormittanut mielestäni oikealla kuormalla (2x4,7ohm vastus). Valinta saattaa olla väärä?  Nyt kuormalla 9,4 ohm säröytyminen alkaa 3,5W jälkeen (ulos 16Vpp).

kysymyksiä:
Mikä olisi optimi kuormitus EL34 putkelle?
Mikä olisi optimi anodi dc jännite?


  

SDS00002.BMP ( 329 KB | 16 latausta )
SDS00002.BMP
Sivun alkuun
 
IP kirjattu
 
artosalo
God Member
*****
Poissa



Viestejä: 1266
Sijainti: Perniö                  (Salo)
Re: EL34 A-luokassa kokeilu
Vastaus #15 - 27.01.2019 klo 22:39:08
Tulosta viesti  
Lainaus:
Voiko ajatella, että kun toinen putki on alkaa tulla siihen loivaan kohtaan, toinen on jo menossa taas ominaiskäyrän jyrkempään suuntaan siinä nollakohdan ylityksessä, niin nämä ikäänkuin kompensoivat toisiansa, ja tuloksena on nätti suora sinikäyrän syrjä? 


Näin siinä juuri tapahtuu. Mielestäni laittamani kuva havainnollistaa toiminnan selkeästi.

Lainaus:
kysymyksiä:
Mikä olisi optimi kuormitus EL34 putkelle?
Mikä olisi optimi anodi dc jännite?


SE-pääteasteessa pentodeilla optimikuorma on noin Ua/Ia, eli valitsemassasi toimintapisteessä 300V / 50 mA on optimikuorma n. 6000 ohmia.
Kannataa seurata valmistajan suosituksia datalehdiltä.
Triodikytkettynä impedanssi voi olla edellistä hiukan pienempi.


Optimi käyttöjännite ei ole ensisijainen arvo, joka valitaan. Kun on valittu putki, niin seuraava määriteltävä seikka on haluttu lähtöteho.
Tämä pääasiassa määrää mikä käyttöjännitteen tulee olla, jotta haluttu lähtöteho saavutetaan. Yleensä ja varsinkin triodeilla saadaan paras lineaarisuus suurella käyttöjännitteellä ja pienemmällä virralla, ja suurehkolla kuormaimpedanssilla.

Ohessa 300B päätetriodin teho- ja särökäyrä eri kuormitusimpedansseilla.
Tästä näkyy esimerkiksi, että kun kuormitusimpedanssia kasvatetaan 2000 ohmista 3500 ohmiin, niin teho laskee n. 10 W:sta 7,5 W:iin, mutta särö puolittuu 12 %:sta 6%:iin.
  

300B_load.png ( 91 KB | 20 latausta )
300B_load.png
Sivun alkuun
 
IP kirjattu
 
pekmatval
God Member
*****
Poissa



Viestejä: 1189
Re: EL34 A-luokassa kokeilu
Vastaus #16 - 27.01.2019 klo 23:24:33
Tulosta viesti  
jatkoa...

Nostin DC'n 350volttiin ja laitoin takasin takaisinkytkennän FB=9kohm.   Kytkin kuormaksi 4,7ohm ja alkoi toimia paremmin kuin 9,4 ohm'lla.  Nyt sain hyvin  watteja ulos . Yllättäen myös EL34 anodi meni lähemmäksi nollaa??

Kuvassa ulos 9,8W /4,7ohm  särö 3,2%.


« Viimeksi muokattu: 28.01.2019 klo 09:07:18 Kirjoittaja pekmatval »  
Sivun alkuun
 
IP kirjattu
 
pekmatval
God Member
*****
Poissa



Viestejä: 1189
Re: EL34 A-luokassa kokeilu
Vastaus #17 - 27.01.2019 klo 23:34:37
Tulosta viesti  
Seuraava kuva  noin 4W,  nostin IA = 70mA.  Särö 1,1%
pienellä teholla 0,6W  särö 0,6%.
« Viimeksi muokattu: 28.01.2019 klo 09:08:43 Kirjoittaja pekmatval »  

FB_9k_DC350_Ia_70mA_our_4W.BMP ( 329 KB | 17 latausta )
FB_9k_DC350_Ia_70mA_our_4W.BMP
Sivun alkuun
 
IP kirjattu
 
pekmatval
God Member
*****
Poissa



Viestejä: 1189
Re: EL34 A-luokassa kokeilu
Vastaus #18 - 27.01.2019 klo 23:39:38
Tulosta viesti  
Seuraavaksi liittyen Arton kertomaan anodivirran lisäämiseen. Kuvassa 1 anodivirta 55mA ja kuvassa 2  100mA. Toinen harmooninen laskee oleellisesti.
  

A_FB_9k__dc350v_Po_4W_Ia_55mA.BMP ( 185 KB | 0 latausta )
A_FB_9k__dc350v_Po_4W_Ia_55mA.BMP
A_FB_9k_dc350v_Po_4W___Ia_100mA.BMP ( 185 KB | 0 latausta )
A_FB_9k_dc350v_Po_4W___Ia_100mA.BMP
Sivun alkuun
 
IP kirjattu
 
pekmatval
God Member
*****
Poissa



Viestejä: 1189
Re: EL34 A-luokassa kokeilu
Vastaus #19 - 27.01.2019 klo 23:48:33
Tulosta viesti  
Koska tämä on nyt ensimmäinen puuhastelu tälläisen A-luokan putkivahvistimen kanssa, niin monet asiat yllättää.

Tämä takaisinkytketty vahvistin toistaa Kivasti taajuuksia 30KHz asti ja ylikin. Se 3Db raja jossakin 40KHz paikkeilla.  Teho testeissa noin 4W.

Alataajuuksilla (4W) alkoi säröä silmämääräisesti tulla jossain 100Hz paikkeilla. Lähdön jännitetaso tosin pysyi hyvänä 40Hz asti.

Ohessa kuva 10KHz kantista 4,5W teholla.
  
Sivun alkuun
 
IP kirjattu
 
pekmatval
God Member
*****
Poissa



Viestejä: 1189
Re: EL34 A-luokassa kokeilu
Vastaus #20 - 28.01.2019 klo 19:59:38
Tulosta viesti  
Tämän päivän saldo.

Lisäsin eteen yhden putken koska tavoite on saada linjatasoisella signaalilla täysi teho ulos takaisinkytkettynä. Näyttää siltä, että mun taidoilla ei ilman takaisinkytkentää tule tehot ulos kohtuu säröllä.

Ohessa kytkis kuten se nyt on.  Muuntelin vain minimaalisesti sitä puolan vahvaria. (laiska).
  

DSC03496_pieni.jpg ( 198 KB | 17 latausta )
DSC03496_pieni.jpg
Sivun alkuun
 
IP kirjattu
 
pekmatval
God Member
*****
Poissa



Viestejä: 1189
Re: EL34 A-luokassa kokeilu
Vastaus #21 - 28.01.2019 klo 20:04:23
Tulosta viesti  
ja tulokset:

ulos 5,2W 1KHz särö 0,37%   (oikeasti 2,4W)
ulos 11,1W 1Khz särö 0,56% (oikeasti 5,3W)

Tuon Uraltonen Hammond muuntajan speksi oli 8W. Enempää ei kai kannata puskea. Mitähän tuolla EL34'lla A-luokassa yleensä saavutetaan?   Parhaimmillaan otin muuntajasta ulos 1KHz 14,3W (oikeasti 6,8W) suht siistilllä sinillä. Säröä en silloin mitannut.

Täytyy vielä kokeilla taajuuskäyttäytyminen.

Lisäys:  taas ollaan mun mittareiden rajoilla ... kuinka hyvä on kiinan genis ja miten hyvin siglent mittaa harmooniset.  Tie nousi pystyyn.
« Viimeksi muokattu: 28.01.2019 klo 23:24:51 Kirjoittaja pekmatval »  
Sivun alkuun
 
IP kirjattu
 
artosalo
God Member
*****
Poissa



Viestejä: 1266
Sijainti: Perniö                  (Salo)
Re: EL34 A-luokassa kokeilu
Vastaus #22 - 28.01.2019 klo 20:59:14
Tulosta viesti  
Lainaus:
Mitähän tuolla EL34'lla A-luokassa yleensä saavutetaan?


Oletko katsellut valmistajan datoja lainkaan ?

Tässä luvataan jo etusivulla 11 W.

http://www.mif.pg.gda.pl/homepages/frank/sheets/129/e/EL34.pdf

Lainaus:
Parhaimmillaan otin muuntajasta ulos 1KHz 14,3W  suht siistilllä sinillä.


Saat niin kovia teholukemia, että haluaisin tietää mittaussysteemisi.
  
Sivun alkuun
 
IP kirjattu
 
pekmatval
God Member
*****
Poissa



Viestejä: 1189
Re: EL34 A-luokassa kokeilu
Vastaus #23 - 28.01.2019 klo 21:41:20
Tulosta viesti  
Mittaussysteemini on seuraava:

Kuormana R= 4,7ohm tehovastaus ja olen luottanut skoopin näyttämään jänniteeseen ... siglent kertoo Vpp arvon. Tehoa laskiessa olen jakanut:  Vpp /2,82'lla = Vrms (sinillä) ... sitten teho :  VrmsxVrms/R.

Täytynee tutkia tämäkin asia tarkemmin. Ehkä siglent näyttää liikaa?  Kuitenkin nyt muistan, että hiljattain huomasin, että DC mittauksessa siglent näytti hiukan liian vähän (noin 5%).

Jä kyllä minä noita speksejä katselin, mutta varsinkaan taulukkojen lukuja on vaikea tulkita, koska oletetaan, että katsoja tajuaa (koekuksesta) mitä tarkoittavat. Minä en.

Testissäni anodi DC oli 350V , Virta 55mA (tyhjäkäynnissä). Onko tuo jännite liikaa?  Teho kuitenkin 'vain' 19,2W.

Ovatkos nuo laskemani säröt takaisinkytketylle vavistimelle tyypillisiä?  Kuvissa näkyy siglent kertmat harmooniset.
  
Sivun alkuun
 
IP kirjattu
 
pekmatval
God Member
*****
Poissa



Viestejä: 1189
Re: EL34 A-luokassa kokeilu
Vastaus #24 - 28.01.2019 klo 23:21:21
Tulosta viesti  
Nyt hävettää ja vi ...aa.

Arton epäilys osui oikeaan!!!  Kokemus ja näppituntuma auttaa.

Ensiksi hyvä osuus.  Skoopin Vpp näytti max 2,3% väärin   verrattaessa kahteen suht ok laatuiseen DVM mittariin.  Mittasin suoraan 50Hz AC'tä eri tasoilla  ja sen lisäksi signaaligeniksen lähtöä 100-1000Hz. Molemmat DVM mittarit mittasivat hyvin AC jännitettä 1000Hz'nkohdalla .. sama näyttämä kuin 100Hz'llä.

Ja sitten huono. Etsiessäni kuormaa vahvistimelle otin 'miljoonalaatikosta' valmiin ketjun jossa oli 4 tehovastusta. Katsoin, että ovat 4,7ohm (yhden tai kaksi katsoin)  .. MUTTA 1 OLIKIN 10ohm!!!  ja juuri sitä käytin nyt viimeisissä muka 4,7ohm testeissä.   Kaikki vastukset näyttävät samalta, joten en osannut epäillä.  Nyt mittasin vastuksen ja oletin näkeväni jotain 4,7 lähellä ... yllättyksekseni näin 10ohm.   Ohessa kuva ketjusta.

Siis nämä viimeiset (joissa väitin kuorman olevan 4,7ohm) TEHOMITTAUKSET PITÄÄ JAKAA  2,1 LLA, koska kuorma on 10ohm.  JA SIKSI KAIKKI NÄYTTI NIIN HYVÄLTÄ.

ANTEEKSI MOKANI JOHDOSTA!  Hyvä, että asia tuli huomatuksi.
  

kuormavastusketju.jpg ( 341 KB | 16 latausta )
kuormavastusketju.jpg
Sivun alkuun
 
IP kirjattu
 
pekmatval
God Member
*****
Poissa



Viestejä: 1189
Re: EL34 A-luokassa kokeilu
Vastaus #25 - 29.01.2019 klo 21:55:35
Tulosta viesti  
Nyt yksi mittaus oikeilla arvoilla: Kuormalla 10ohm ja ulos 23,2Vpp.
Tehoa siis 6,8W  (kai tämä nyt meni oikein?)  . Tuossa testissä Udc =350V ja putken lepovirta 60mA.  Särö on laskujeni mukaan 0,45%. Ja on samaa luokkaa kuin kiinan geniksen särö (0,3%)  Siglentillä mitattaessa ... luotettavuus siis kyseenalainen.

Tarkistin myös päätemuuntaja muuntosuhteen käyttämälläni ulostulolla = 24. 
Joten putki näkee kuormana = 10ohm x24x24=5760ohm . On lähellä 6000ohm'in toimintapistettä.  Tämä lienee ok.
  

Sivun alkuun
 
IP kirjattu
 
artosalo
God Member
*****
Poissa



Viestejä: 1266
Sijainti: Perniö                  (Salo)
Re: EL34 A-luokassa kokeilu
Vastaus #26 - 29.01.2019 klo 22:27:41
Tulosta viesti  
Hyvin näyttää toimivan ja tehokin normaalia luokkaa.
  
Sivun alkuun
 
IP kirjattu
 
pekmatval
God Member
*****
Poissa



Viestejä: 1189
Re: EL34 A-luokassa kokeilu
Vastaus #27 - 29.01.2019 klo 23:41:59
Tulosta viesti  
Nyt kun ollaan taas 'maailman kartalla', niin kokeeksi koitin laskea, että mitä tehoa voisi ajatella saatavan tällä kytkennällä.  Voi olla, että menee pieleen, mutta sitten on tilaisuus oppia.

Ohessa kaappaus xls laskusta. Oletus, että putki johtaessaan pääsee 40V päähän nollasta ja sitten -U peak = 350-40 . toisen puolijakson aikana jännite sitten heilahtaa saman verran plussan yläpuolelle.   Saadaan ensiölle Vrms 220V, josta tehoa 5760 ohm vastukseen 8,4W  ja kun huomiodaan häviöt, niin max 6,7W ulos nättiä siniä. 

Ja vielä virran huippuarvo tässä tapauksessa 54mA, joten säätämäni 60mA riittää.

Olisko noin?

  

laskuja_29_1_19.PNG ( 14 KB | 16 latausta )
laskuja_29_1_19.PNG
Sivun alkuun
 
IP kirjattu
 
pekmatval
God Member
*****
Poissa



Viestejä: 1189
Re: EL34 A-luokassa kokeilu
Vastaus #28 - 30.01.2019 klo 19:54:50
Tulosta viesti  
Rehellinen välitoteamus: 
Tajuan noin 10% Arton aiemmin linkkaamasta EL34 datalehdestä.  Siis  autuaasti 'pihalla' olen putkimaailman tavasta kertoa putkien faktat. Noiden faktojen perusteella pitäisi rakentaa optimaalinen vahvistin. Ei onnistu minulta.  Olen mennyt 'mutulla' omissa kokeiluissani.  Hyvä puoli tässä on se  ehkä minun virheistä sitten muut oppivat.    Yksi minulle yllättävän hauska puoli tässä puuhastelussani EL34'sen kanssa  on se, että yksikään putki ei ole jysähtänyt. Transistoreita ja fettejä olen polttanut satoja. Tässä vahvarissa petti EL'n hilakonkka ja 300mA puski putken läpi.  Onneksi powerissa oli virtaraja!  Koitan vielä saada aikaan senkin testin, että kunnolla pamahtaa. Omalla kohdallani se saattaa tapahtua vahingossa, sillä en osaa datalehdestä lukea missä ne rajat tulevat vastaan.  Sitä odotellessa ...
  
Sivun alkuun
 
IP kirjattu
 
artosalo
God Member
*****
Poissa



Viestejä: 1266
Sijainti: Perniö                  (Salo)
Re: EL34 A-luokassa kokeilu
Vastaus #29 - 30.01.2019 klo 21:27:38
Tulosta viesti  
Lainaus:
Tajuan noin 10% Arton aiemmin linkkaamasta EL34 datalehdestä.


Hyvä tietää, niin osaan ottaa huomioon. Näissä keskusteluissa on aika vaikea tietää mikä on kenekin tekninen tietämys.
Tajunnan lisäämiseen on yksi erittäin hyvä konsti, asioitten opiskelu.
En nyt muist olenko jo suositellut luettavaa, mutta putkivahvistimista kiinnostuneelle voin ainakin suositella tätä perusopusta:
http://www.tubebooks.org/Books/York_Amplifiers.pdf

Toinen hyvä perusteos on wanha kunnon "Radiotron Designers Handbook". Se kannattaisi kyllä hankkia kirjana, mutta täältä sen saa ladattua ilmaiseksi:
http://www.tubebooks.org/Books/RDH4.pdf

Tässä linkki P.Milletin sivuille. Sieltä löytyy kymmeniä alan opuksia ladattavaksi.
http://www.tubebooks.org/Books/RDH4.pdf
  
Sivun alkuun
 
IP kirjattu
 
pekmatval
God Member
*****
Poissa



Viestejä: 1189
Re: EL34 A-luokassa kokeilu
Vastaus #30 - 31.01.2019 klo 10:15:35
Tulosta viesti  
Kiitos Arto linkeistä.  Kai sitä on alettava opskelemaan putkien sielun elämää teoriaa lukemalla. Aika vain on rajallinen tekijä ja siksi olen mieluummin kokeillut ja keksinyt ... se on ollut uutta ja jännää ... paikoin jopa antoisaa, koska simppelit kytkennät toimivat melko hyvin.  Minulla on pari kirjaa aiheeseen liittyen, joten kaivelen nekin esille.
  
Sivun alkuun
 
IP kirjattu
 
artosalo
God Member
*****
Poissa



Viestejä: 1266
Sijainti: Perniö                  (Salo)
Re: EL34 A-luokassa kokeilu
Vastaus #31 - 31.01.2019 klo 16:18:38
Tulosta viesti  
Lainaus:
Aika vain on rajallinen tekijä ja siksi olen mieluummin kokeillut ja keksinyt ...


Tuttu asia joka tunnetaan ns. "Polkupyörän taluttajan  syndroomana".
Tämä ilmenee siten, että on aina niin kiire taluttaa polkupyörää, ettei koskaan ehdi hypätä satulaan ja alkaa polkemaan Silmänisku.

Mutta asiaan. Ehdottamani York, Amplifiers; sivulta 29 alkaen on erittäin selkeää ja havainnollista tekstiä triodin toiminnasta, sivulla 33 esitetään miten anodi-käyrästöltä voidaan määritellä kolme keskeistä suuretta, eli vahvistuskerroin, sisäinen vastus ja jyrkkyys.
Sitten sivuilla 36...42 on esimerkki miten putkikäyrästöjen avulla suunnitellaan vahvistusaste ja miten siitä voidaan analysoida esimerkiksi särö.

Vielä liittyen EL34-vahvistimeen. Ohessa on kuvakaappaus Mullardin datalehdeltä koskien triodiksi kytkettyä EL34 SE-pääteastetta.
Listatut suureet kertovat putken toimintaympäristöstä valmistajan suosituksen mukaisesti:

Va+Vrk.....käyttöjännite, joka otetaan teholähteestä
Vg3..........jarruhilan jännite katodiin nähden, eli kun 0 V, niin ovat yhteenkytketyt
Rk............katodivastus, muodostaa hilaetujännitteen ja stabiloi anodivirran
Ia.............anodivirta
Ug1..........hilaetujännite, tasajännite ohjaushilalta katodille, jonka Rk muodostaa
Ra............suositeltu kuormaimpedanssi
Vin...........hilalle tuotu vaihtojännite
Pout.........ja tällä (Vin) saatava lähtöteho
Dtot.........harmooninen särö yllämainituilla arvoilla
  

EL34SE.png ( 98 KB | 10 latausta )
EL34SE.png
Sivun alkuun
 
IP kirjattu
 
pekmatval
God Member
*****
Poissa



Viestejä: 1189
Re: EL34 A-luokassa kokeilu
Vastaus #32 - 31.01.2019 klo 21:55:57
Tulosta viesti  
Taas kerran kiitos Artolle oppitunnista.  Tuo lista parametreista ja suomennettu selostus  helpottaa datalehtien tajuamista oleellisesti!

Tuossa EL34 kaappauksessa  pistää silmään särö 8%.  Tuo varmaankin on ilman takaisinkytkentää.   

Nämä omat kokeiluni saavat väkisin ajattelmaan, että takaisinkytkentä kannattaa ... ainakin, jos havittelee mitattua alle 1% säröä.   Se  miltä kuulostaa lienee jo toinen asia.

Tämn ketjun A-luokan vahvistin toimii hienosti takaisinkytkettynä alle 10KHz taajuuksilla, mutta jossain 12KHz'n paikeilla alkaa toinen harmooninen hyppiä peliin.  Sitä tässä pitää alkaa ihmettelemään.   Verrattuna siihen 2xEL34 vahvariin, tämä 1xEL34 tuntuu sisältävän enempi yllätyksiä.

Ja liittyen polkupyörän käyttöön, niin mukavaa se taluttaminenkin on ollut Silmänisku  ... Askel kerrallaan mennään ja kehitystä tapahtuu.  Kaivoin jo kirjatkin esiin.
  
Sivun alkuun
 
IP kirjattu
 
artosalo
God Member
*****
Poissa



Viestejä: 1266
Sijainti: Perniö                  (Salo)
Re: EL34 A-luokassa kokeilu
Vastaus #33 - 31.01.2019 klo 22:21:46
Tulosta viesti  
Lainaus:
Tuossa EL34 kaappauksessa  pistää silmään särö 8%.  Tuo varmaankin on ilman takaisinkytkentää.


Kaikki (putki)datalehdet kuvaavat ainoastaan kyseisen komponentin toimintaa yksinään annetussa kytkennässä, tässä tapauksessa triodikytkennässä.

Tässä datat pentodikytketystä SE-pääteasteesta EL34:lla.
  

EL34SE_pent.png ( 98 KB | 10 latausta )
EL34SE_pent.png
Sivun alkuun
 
IP kirjattu
 
OH3NWD
Full Member
***
Poissa



Viestejä: 208
Re: EL34 A-luokassa kokeilu
Vastaus #34 - 24.02.2019 klo 14:25:57
Tulosta viesti  
Laitanpa vielä yhden linkin sinne tubebooks.org- sivustolle, siellä tosiaan on skannattuna varmastikin yli sata putkikauden kirjaa. Tämä on US Armyn oppikirja putkitekniikan perusteista vuodelta 1952. Armeijan tyyliin on tehty, aika helppotajuinen, vähemmän matemaattinen esitystapa.

http://tubebooks.org/Books/army_theory.pdf
  
Sivun alkuun
 
IP kirjattu
 
Hertz
YaBB Newbies
*
Poissa



Viestejä: 38
Re: EL34 A-luokassa kokeilu
Vastaus #35 - 27.02.2019 klo 19:58:20
Tulosta viesti  
Hei
Kysyisin miten mahtaisi onnistua tehdä single ended vahvistin 6550 sarjan pentodiputkella, tarkoitus olisi saada n.20W:n A-luokan putkivahvistin  nyt olen niitä tehnyt lähinnä EL-84 putkella ja n.3W
Toinen vaihtoehto olisi tuo EL-34.
  
Sivun alkuun
 
IP kirjattu
 
Markus Hautaniemi
God Member
*****
Poissa


SRHS 81

Viestejä: 1984
Sijainti: Kokkola
Re: EL34 A-luokassa kokeilu
Vastaus #36 - 27.02.2019 klo 20:24:30
Tulosta viesti  
Suosittelen vaihtoehdoksi GU50 putkea. Hinta on huokea ja laatu erittäin hyvä.
  
Sivun alkuun
WWW  
IP kirjattu
 
Hertz
YaBB Newbies
*
Poissa



Viestejä: 38
Re: EL34 A-luokassa kokeilu
Vastaus #37 - 27.02.2019 klo 21:06:05
Tulosta viesti  
Hei
Mielenkiintoinen viestiketju koska olen rakentamassa bassovahvistinta. Kysyisinkin miten mahtaisi onnistua tehdä single ended vahvistin 6550 sarjan pentodiputkella, tarkoitus olisi saada n.20W:n A-luokan putkivahvistin minullaa on 20W:n se muuntaja ja 400V anodijännite,ohjainputkena 12ax7. Nyt olen noita se vahvistimia tehnyt lähinnä EL-84 putkella ja n.3W teholla.
Toinen vaihtoehto olisi tuo EL-34.
  
Sivun alkuun
 
IP kirjattu
 
artosalo
God Member
*****
Poissa



Viestejä: 1266
Sijainti: Perniö                  (Salo)
Re: EL34 A-luokassa kokeilu
Vastaus #38 - 27.02.2019 klo 22:01:12
Tulosta viesti  
20 W SE-vahvistin on poikkeuksellisen iso, mutta 6550:n speksien mukaan tälläinen tehotaso on mahdollinen jo yhdellä pääteputkella.

Käyttöjännitettä tarvitaan yli 400 V ja biasointi on tehtävä kiinteällä hilaetujännitteellä. Liitteenä speksisivu, josta selviää pääteasteen tärkeimmät tekniset vaatimukset:

- kuormaimpedanssi 3000 ohmia
- anodijännite 400 V (eli käyttöjännitettä oltava 410...420 V)
- suojahilajännite 225 V (vakavoitava)
- ohjaushilan signaalijännite maksimiteholla 33 Vhh

Sitten oleellinen seikka; kiinteällä biasilla hilavastuksen (hilalta maihin) arvo ei saa olla suurempi, kuin 50 kΩ. Tästä seuraa, että 12AX7 ja vastaavat eivät riitä
ohjaamaan pääteastetta täyteen tehoon, tai paremminkin synnyttämään puhtaana 33 Vhh signaalijännitettä 50kΩ hilavastuksen yli.

Yksi vaihtoehto on käyttää molempia puoliskoja 12 AU7:sta normaalissa yhteiskatodikytkennässä tai sitten 12AX7:n jäljessä katodiseuraajana.

Mitä tyyppiä ovat käytössä olevat muuntajasi ?

GU50:llä päässee suurin piirtein samaan lähtötehoon. Ohjausjännitettä tarvitaan enemmin, n. 50 Vhh. Suojahilajännitteen pitää olla 250 V ja stabiloitu.

  

6550_SE.png ( 97 KB | 11 latausta )
6550_SE.png
Sivun alkuun
 
IP kirjattu
 
Hertz
YaBB Newbies
*
Poissa



Viestejä: 38
Re: EL34 A-luokassa kokeilu
Vastaus #39 - 27.02.2019 klo 22:30:47
Tulosta viesti  
Verkkomuuntaja Indel audiograde 270-0-270V tyyppi Tstla 220/001 (rengassydän) ulostulo Hammond 125FSE
kytkentä on peräisin ax84 sivustolta nimellä 20W SE  Poweramp Schematic.
Kytkennässä on pääteputkena KT88 mutta haluaisin tuon 6550 koska se toimii paremmin bassokitaralla. Miten tuo ohjauspuoli kannattaa  tehdä?? osat on jo ja kombo kotelo, mitään en ole vielä tehnyt kytkentään.
  
Sivun alkuun
 
IP kirjattu
 
artosalo
God Member
*****
Poissa



Viestejä: 1266
Sijainti: Perniö                  (Salo)
Re: EL34 A-luokassa kokeilu
Vastaus #40 - 27.02.2019 klo 22:54:37
Tulosta viesti  
Verkkomuuntajan 270 V AC-jännite ei riitä 400 V käyttöjännitteen muodostamiseen.  Kuormitettuna ja puolijohdetasasuuntauksella saa ehkä 370 Vdc, joten 20 W jää saavuttamatta, mutta ehkä 12...15 W voit tuolla verkkomuuntajalla saada. Jos olet kaavaillut putkitasasuuntausta, niin sitten 350 V on ihan maksimi.

Hammondista saa muodostettua joko 2,5kΩ tai 5kΩ kuormaimpedanssin.

Lainaus:
Kytkennässä on pääteputkena KT88 mutta haluaisin tuon 6550 koska se toimii paremmin bassokitaralla.


Mitä tällä tarkoitat ?

Etupään voi tehdä usealla eri tavalla ja putkella. Esimerkiksi:

- 12AX7 yhteiskatodikytkettynä ja perään vaikka 12AU7 katodiseuraajaksi
- kaksi 12AU7 (tms.medium-mu triodi) yhteiskatodikytkettynä
- yksi pentodivahvistin (n. parikymmentä eri putkivaihtoehtoa, vähintään)

Tein tässä vastaustasi odotellessa yhden version, jossa GU-50 pääteputkena ja etupäässä pentodi jännitevahvistimena. Tehoa saa n. 20 W.
Aivan samalla periaatteella voisi tehdä KT88/6550:lla.

  

GU-50_Basso.png ( 31 KB | 10 latausta )
GU-50_Basso.png
Sivun alkuun
 
IP kirjattu
 
artosalo
God Member
*****
Poissa



Viestejä: 1266
Sijainti: Perniö                  (Salo)
Re: EL34 A-luokassa kokeilu
Vastaus #41 - 27.02.2019 klo 23:30:44
Tulosta viesti  
Tässä vielä koko vahvistimen kytkentä 6550:lla. Tällä pääteputkella saa 20 W hiukan vaivattomammin ja pienemmällä ohjauksella.
Vastakytkentää laitoin 10 dB, joka riittänee basovahvistimelle.

  

6550_Basso.png ( 25 KB | 10 latausta )
6550_Basso.png
Sivun alkuun
 
IP kirjattu
 
Hertz
YaBB Newbies
*
Poissa



Viestejä: 38
Re: EL34 A-luokassa kokeilu
Vastaus #42 - 28.02.2019 klo 19:41:13
Tulosta viesti  
Tuota 6550 putkea suositaan yleisesti bassokäyttöön, kuulemma parempi dynamiikka ym, nämä on näitä mutu tuntumia. Herkkyyttä pitäisi olla n.50mV koska soittimen mikrofonista ei enempää saa.
Ajattelin tehdä etupään ecc83 molemmat yhteiskadodi kytkettynä.
Musiikkipuolella on ns "teollisuus standardi kytkentä" tulojakilta 1Mohm gnd ja 68k sarjana hilalle. 100k anodi vastus ja katodille 1,5k/22uf . 22nf ulostulo. Asteiden väliin tulee sävyn ja voim säätimet ja toinen aste kuten ensimmäinen, mutta tarvitaanko vielä ennen pääteputkea esim tuo 12au7.
Pystynkö liittämään viestiin kytkentäkaavion, piirrän kuvia abacomin s-plan softalla joka kääntyy mm jpg- muotoon.
  
Sivun alkuun
 
IP kirjattu
 
Ruokki
God Member
*****
Poissa



Viestejä: 1100
Re: EL34 A-luokassa kokeilu
Vastaus #43 - 28.02.2019 klo 21:55:10
Tulosta viesti  
  Itse en rakentaisi bassovahvistinta combokoteloon vaan erilliseen nuppiin. Bassoelementti resonoi combokoteloa senverran että tärinä pikkuhiljaa tuhoaa putket ja muutkin komponentit ja liitokset vahvistimesta. Näin on!
  

Ruokki
Sivun alkuun
 
IP kirjattu
 
artosalo
God Member
*****
Poissa



Viestejä: 1266
Sijainti: Perniö                  (Salo)
Re: EL34 A-luokassa kokeilu
Vastaus #44 - 28.02.2019 klo 22:18:02
Tulosta viesti  
Lainaus:
Herkkyyttä pitäisi olla n.50mV koska soittimen mikrofonista ei enempää saa.


Tämähän järjestyy esivahvistimen avulla. Tuleeko siihen Baxandall-tyyppinen toneosa ?

Lainaus:
tarvitaanko vielä ennen pääteputkea esim tuo 12au7


Niin kuin jo aikaisemmin sanoin, niin 12AX7 ei pysty ohjaamaan kiinteästi biasoidun 6550:n vaatimaa 50k hilavastusta pienellä säröllä.
Jos pääteputki on katodibiasoitu, niin silloin hilavastus saa (muistaakseni) olla 250k, jolloin 12AX7 riittää ohjausasteeksi.
Katodibiasoitunakin pääteaste voi toimia kohtuullisesti, mutta toimintapiste siirtyy suuremmilla lähtötasoilla ja särö kasvaa voimakkaammin, kuin kiinteällä biasilla.

Liitteet (2 kpl.) saat liitettyä valitsemalla vasemmalta näppäimen "Liitteet".
Koko saa olla max. 500kb.
  
Sivun alkuun
 
IP kirjattu
 
pekmatval
God Member
*****
Poissa



Viestejä: 1189
Re: EL34 A-luokassa kokeilu
Vastaus #45 - 01.03.2019 klo 10:33:40
Tulosta viesti  
Aiheeseen löysästi liittyen kysymys:  Millä putkella/  kytkennällä saisi mahdollisimman säröttömän signaalin , amplitudi noin 45Vpp.
Tehoa vain 'hitusen' (virtaa ulos alle 1mA). Tuo putki ohjaisi sitten perässä olevaa pääteastetta.  Ajatuksena on hakea särötöntä signaalia ilman takaisinkytkentää. Vahvistustarve luokkaa 10.   Mielellään putken anodijännite alle 300Vdc.
  
Sivun alkuun
 
IP kirjattu
 
artosalo
God Member
*****
Poissa



Viestejä: 1266
Sijainti: Perniö                  (Salo)
Re: EL34 A-luokassa kokeilu
Vastaus #46 - 01.03.2019 klo 20:10:04
Tulosta viesti  
45 Vpp ja 1 mA on tyypilliselle (vastakytkemättömälle) esivahvistimelle kohtuullinen kuorma. Se vastaa n. 16 kΩ kuormavastusta.

Oheisen skeman tyyppisellä mu-followerilla on mahdollista päästä alle 0,1 % särön.
Muistiinpanoja ei nyt ole käytettävissä, mutta neukku-pentodit 6J10P ja 6J11P olivat tekemissäni mittauksissa (triodikytkettynä) erittäin lineaarisia.
Näitä putkia saa erittäin halvalla: https://www.ebay.com/itm/6J11P-E-6688-E180F-Russian-HF-Penthode-TUBES-1980s-NOS-...

Datat liitteenä. Huomaa jyrkkyys, 28 mA/V.
  

6J11p-e_1_.pdf ( 206 KB | 19 latausta )
6J9P_IRF820_mu_foll.gif ( 133 KB | 16 latausta )
6J9P_IRF820_mu_foll.gif
Sivun alkuun
 
IP kirjattu
 
Hertz
YaBB Newbies
*
Poissa



Viestejä: 38
Re: EL34 A-luokassa kokeilu
Vastaus #47 - 01.03.2019 klo 20:18:00
Tulosta viesti  
Hei
Ohessa kytkentäkaavio 20W
Pääte ja power on sivuilta ax84.com
Etuaste on tyypillinen Marshall
Onko toimiva vai mitä pitää muuttaa.
Pääteputken katodipuolella on alkuperäiskuvassa 1k säätövastus
tuon 100 ohm sijaan ??
  

20W_putkivahvistin.JPG ( 146 KB | 10 latausta )
20W_putkivahvistin.JPG
Sivun alkuun
 
IP kirjattu
 
pekmatval
God Member
*****
Poissa



Viestejä: 1189
Re: EL34 A-luokassa kokeilu
Vastaus #48 - 01.03.2019 klo 20:54:43
Tulosta viesti  
Kiitos Arto kytkennästä.  Tosin valitettavasti en tajua,  miksi ihmeessä tuo lähtö on lineaarinen  putken hilajännitteen suhteen. Miksi parempi kuin kiinteä vastus anodilla?

Minulla   CV4014 putkia ... toimisiko noi hyvin lineaarisena?
« Viimeksi muokattu: 01.03.2019 klo 21:19:54 Kirjoittaja pekmatval »  
Sivun alkuun
 
IP kirjattu
 
Hertz
YaBB Newbies
*
Poissa



Viestejä: 38
Re: EL34 A-luokassa kokeilu
Vastaus #49 - 01.03.2019 klo 21:09:40
Tulosta viesti  
Olen rakentanut pari bassocompoa tehoiltaan 5-15W en tosin paljon isompaa tekisikään kun tuppaavat painamaan paljon.
Ihan kotitreenikäyttöön.
Tämä 20W:n bassocompo on ollut ennen joku 60W transistoripeli josta en kelpuuttanut kotelon lisäksi kuin verkkojohdon.
Ongelma on se, että vahvistinosan korkeus on alle 10cm ja 6550 putki kantoineen on 13cm. poraan 60mm reiän keskelle vahvistimen kansilevyä ja siihen ritiläkupu Kliseinen lisäksi on kai pakko laittaa tuuletin joka työntää ilmaa ulos tuosta kuvusta.
  
Sivun alkuun
 
IP kirjattu
 
OH2NLT
God Member
*****
Poissa



Viestejä: 535
Sijainti: Espoo
Re: EL34 A-luokassa kokeilu
Vastaus #50 - 01.03.2019 klo 21:13:39
Tulosta viesti  
Tässä on kyse ihan perusasioista.

Vastua on jännitelähde minkä source impedanssi / sisäinen vastus on käytännössä tuon vastuksen suuruinen ja jännite systeemijännite mihin vastus on kytketty.

Ideaali vakiovirtalähteellä on hyvin suuri sisäinen vastus. Virta pysyy vakiona vaikka kuorman impedanssi / vastus kasvaisivat kuinka. Tämä tietysti tarkoittaa jännitteen nousua kuorman yli. Tässä käytännön raja tulee siitä millä jännitteellä virtageneraattoria syötetään.

Toivottavasti periaate selvisi. Loppu onkin sitten ohmin lain pyörittelyä ja funtsailua mitä kytkennässä tapahtuu.
  
Sivun alkuun
 
IP kirjattu
 
artosalo
God Member
*****
Poissa



Viestejä: 1266
Sijainti: Perniö                  (Salo)
Re: EL34 A-luokassa kokeilu
Vastaus #51 - 01.03.2019 klo 21:30:55
Tulosta viesti  
Lainaus:
..miksi ihmeessä tuo lähtö on lineaarinen... Miksi parempi kuin kiinteä vastus anodilla?


Putken anodikuormaksi on laitettu NFET mu-follower kytkentään.
Lue toiminnasta: http://www.valvewizard.co.uk/mufollower.html
https://www.tubecad.com/2009/10/blog0173.htm
http://www.tubecad.com/june2000/page12.html

Tämä muodostaa signaalijännitteelle hyvin suuren kuormaimpedanssin, jolloin putki toimii hyvin lineaarisesti.
Putken näkemä kuormaimpedanssi on satoja kilo-ohmeja, vaikka putken anodivirta on n. 20 mA.
Vertailun vuoksi; jos putken anodilla olisi 300 kΩ vastus ja putken läpi ajettaisiin 20 mA, pitäisi käyttöjännitteen olla 6000 Vdc.



  
Sivun alkuun
 
IP kirjattu
 
artosalo
God Member
*****
Poissa



Viestejä: 1266
Sijainti: Perniö                  (Salo)
Re: EL34 A-luokassa kokeilu
Vastaus #52 - 01.03.2019 klo 21:55:03
Tulosta viesti  
Lainaus:
Ohessa kytkentäkaavio 20W. Pääte ja power on sivuilta ax84.com.


Tuo kyllä näyttää "tavalliselta" kitaravahvistimelta, eikä bassovahvistimelta.
Tone-osa on tyypillinen Fender/Marshall, jonka taajuusvasteeseen kuuluu syvä "kuoppa" n. 1 kHz taajuudella. Ei tällaista bassovahvistimessa pidä olla ?
Toinen seikka on takaisinkytkennän puuttuminen pentodikytketystä pääteasteesta. Tästä seuraa hyvin suuri lähtöimpedanssi, jolloin kaiuttimen impedanssikäyrä määrää vahvistin/kaiutin-kokonaisuuden taajuusvasteen.
Lisäksi takaisinkytkennän puuttumisesta seuraa hurjan suuri särö, reilusti yli 10 %.

Sen verran olen bassovahvistimia huoltanut ja kytkentäkaavioihin tutustunut, että voin väittää niitten muistuttavan lähinnä hifi-vahvistinta.
Tone-osa on yleensä Baxandall-tyyppinen, jolla on mahdollista saavutta myös suora vasta niin haluttaessa.

Lainaus:
Pääteputken katodipuolella on alkuperäiskuvassa 1k säätövastus
tuon 100 ohm sijaan ??


200 ohmin katodivastus on alakantissa. Vaikka 100 potikka olisi maksimissa, niin 6550:n maksimi anodihäviöteho lähes ylittyy. Jos käytät 100 potikkaa (oltava 4 W lankapotikka), niin kiinteä sarjavastus saisi olla esim. 220 ohmia 5W.

Täällä Duncan Ampsin sivuilla on tehty selkoa näitten tone-osien eroista:
http://www.duncanamps.com/technical/tonestack.html

« Viimeksi muokattu: 01.03.2019 klo 22:18:26 Kirjoittaja artosalo »  
Sivun alkuun
 
IP kirjattu
 
onre
Full Member
***
Poissa


SRSH

Viestejä: 107
Sijainti: Akaa
Re: EL34 A-luokassa kokeilu
Vastaus #53 - 01.03.2019 klo 23:59:26
Tulosta viesti  
Basistina lähinnä suuttuisin jos vahvistimen taajuusvasteessa olisi 1 kHz kohdalla kuoppa. Artosalon arvio hifi-vahvistimesta on hyvin kohdallaan - väittäisin myös että useamman basistin kannattaisi ainakin kerran elämässään kokea Hiwatt. Siinä on vähän erilainen tone-osuus ja hyvin "hi-fi" pääteaste.
  
Sivun alkuun
 
IP kirjattu
 
Hertz
YaBB Newbies
*
Poissa



Viestejä: 38
Re: EL34 A-luokassa kokeilu
Vastaus #54 - 02.03.2019 klo 09:01:56
Tulosta viesti  
Hei
En tarkoittanut että rakennan tuosta 20W / 6550 putkella varsinaisesti bassovahvistinta vaan modaan siis vanhan bassocompon putkilaitteeksi nimenomaan A-luokkaan
onrelle tiedoksi olen juuri saanut valmiiksi Hiwatt DR-103 kloonin,
siinä etuasteena "early 70" kytkentä ja lisäksi JBL 2226/ 15" elementti refleksikotelossa.
Olen kyllä vakuuttunut tuosta yhdistelmästä, äänenpainetta on Virnistys
artosalolle vielä kysymys, riittääkö tuohon kytkentään etuasteeksi tuo kaksoistriodi vai tarvitaanko vielä lisäksi (12au7)
Niin ja teille molemmille tiedoksi, että juuri tuossa kyseisessä Hiwatt DR-103 vahvistimessa sattuu olemaan samanlainen 3-osainen sävynsäädin Kliseinen
  
Sivun alkuun
 
IP kirjattu
 
Hertz
YaBB Newbies
*
Poissa



Viestejä: 38
Re: EL34 A-luokassa kokeilu
Vastaus #55 - 02.03.2019 klo 09:09:04
Tulosta viesti  
Hei
Jos ette vielä ole asentaneen, niin kannattaa ladata ilmainen
"tone stack calculator 1.3"
Siinä voi ihan itse simuloida miten tuo säätökytkentä toimii ja mm. tuo 1khz kuoppa voidaan "poistaa"
  
Sivun alkuun
 
IP kirjattu
 
Hertz
YaBB Newbies
*
Poissa



Viestejä: 38
Re: EL34 A-luokassa kokeilu
Vastaus #56 - 02.03.2019 klo 10:06:15
Tulosta viesti  
Miten lisätään takaisinkytkennän single ended vahvistimeen.
Minulla on muutamia rakennettuja vahvistimia (katodi biasoituja) joissa sama kytkentäperiaate kuin tuossa 20W laitteessa, putkina 12ax7 ja EL-84, signaali alkaa leikkaamaan negatiiviselta puolijaksolta ensiksi, onko silloin kyseessä, katodivastus väärän arvoinen ?? vai tuo takaisinkytkennän puute.
Käsittääkseni signaali tuodaan esim 8 ohm lähdöstä toisen triodipuolikkaan katodi vastukselle.
  
Sivun alkuun
 
IP kirjattu
 
artosalo
God Member
*****
Poissa



Viestejä: 1266
Sijainti: Perniö                  (Salo)
Re: EL34 A-luokassa kokeilu
Vastaus #57 - 02.03.2019 klo 10:39:32
Tulosta viesti  
Lainaus:
riittääkö tuohon kytkentään etuasteeksi tuo kaksoistriodi vai tarvitaanko vielä lisäksi (12au7)


Riittää, koska pääteputki on katodibiasoitu, jolloin hilavastus on 220kΩ.

Lainaus:
Miten lisätään takaisinkytkennän single ended vahvistimeen...


Katso vastauksen 40 skema. Takaisinkytkentä tuodaan vastuksen R5 kautta.

Lainaus:
signaali alkaa leikkaamaan negatiiviselta puolijaksolta ensiksi, onko silloin kyseessä, katodivastus väärän arvoinen


SE-pääteaste harvoin menee leikkaukselle täysin symmetrisesti, mutta jos leikkaus on selkeästi toispuoleinen, niin pääteputken toimintapiste ei ole optimikohdassa. Ja tätä säädetään hilaetujännitteellä. Sen muodostaa katodibiasoidussa asteessa katodivastus, kiinteästi biasoidussa "ulkopuolinen" negatiivinen hilaetujännite.

  
Sivun alkuun
 
IP kirjattu
 
Hertz
YaBB Newbies
*
Poissa



Viestejä: 38
Re: EL34 A-luokassa kokeilu
Vastaus #58 - 02.03.2019 klo 19:48:19
Tulosta viesti  
Hei
Tuossa vastaus 40 olevassa kytkennässä on katodivastusjako 330/47 ohmia
Onko ok jos laitan 1.2k/220ohm ja onko tuo 3,3k hyvä siihen ulostulosta vai voisiko siinä olla trimmeri plus kiinteä vastus. Vielä toi pääteputken katodivastus oliko tuo 220ohm /5W ok.
Teen kytkennän turret levylle johon kaikki muut paitsi suotoelkojen väliset vastukset. Kiitos erityisesti Artosalolle asiantuntevista vastauksista.
  
Sivun alkuun
 
IP kirjattu
 
artosalo
God Member
*****
Poissa



Viestejä: 1266
Sijainti: Perniö                  (Salo)
Re: EL34 A-luokassa kokeilu
Vastaus #59 - 03.03.2019 klo 11:39:18
Tulosta viesti  
Lainaus:
Onko ok jos laitan 1.2k/220ohm ja onko tuo 3,3k hyvä siihen ulostulosta vai voisiko siinä olla trimmeri plus kiinteä vastus.


1k2/220 on OK. Sarjavastuksen arvon ja sopivan vastakytkennän voit etsiä 20...50k potikan avulla, tai jopa jättää potikka jolloin vastakytkentää voi säätää erikseen bassolle (max.) ja kitaralle (min.)

Jos vahvistin lähtee värähtelemään, kun otat vastakytkennän käyttöön, niin silloin päätemuuntajan jomman kumman käämin päät pitää vaihtaa keskenään, jotta vaiheistus on oikein.

Vielä skemastasi; virtalähteen C8 ja C9 kannatta valita suuremmaksi jotta hurinataso on hifi-luokkaa, eikä tyypillistä kitaravahvistintasoa. Laittaisin 220 µF 400 V tai 450 V.
Esim. tällaiset: https://www.starelec.fi/product_info.php?cPath=48_699_1357&products_id=20801
  
Sivun alkuun
 
IP kirjattu
 
pekmatval
God Member
*****
Poissa



Viestejä: 1189
Re: EL34 A-luokassa kokeilu
Vastaus #60 - 03.03.2019 klo 13:44:45
Tulosta viesti  
Tämä ketju  on  nyt  'hauskasti' jakaanut moneen eriaiheeseen keskusteluun.

Jatkan itse tuosta Arton antamasta lineaarisen asteen kytkennästä.  Tilasin myös ne putket, joita Arto ehdotti.

Testasin sen ja se toimi hienosti myös Cv4014 putkella. Siinä on kuitenkin sellainen haaste, että tuo kytkentä itse määrittelee lähdön DC'n kiintesti noin fetin Sourcen paikeille.   Omassa tarkoituksessa tuo ei toimi, koska putkiaste olisi takaisinkytketyn DC-loopin osana ja erilaiset DC-toivomukset säädön sisällä ei toimi (kai?).

Siispä kokeilin oheista kytkentä, joka tuli mieleen Arton kytkentää katsellessa.  Tässä testaamassani versiossa P-fetti toimii vakiovirtalähteenä. Syötin tuon Ugs 8,3V jännitteen kokeissa ulkoisesta poverista, siten että virta on 5,8mA.    Vahvistus on huima 47. Sain 200V dc'llä 10Vrms ulos 0,13% säröllä... Arton antamalla 'hetaarilla' ollaan. 
Lähdön imbedanssin laskeskelin (kuormitustestillä) olevan noin 20Kohm.   

Onko kytkentä kelvollinen 'putkimiesten' silmin katsottuna?

Pekka
  

koekytkis_3_3_19pv.PNG ( 322 KB | 15 latausta )
koekytkis_3_3_19pv.PNG
DSC03624.JPG ( 97 KB | 14 latausta )
DSC03624.JPG
Sivun alkuun
 
IP kirjattu
 
artosalo
God Member
*****
Poissa



Viestejä: 1266
Sijainti: Perniö                  (Salo)
Re: EL34 A-luokassa kokeilu
Vastaus #61 - 03.03.2019 klo 16:15:49
Tulosta viesti  
Lainaus:
Omassa tarkoituksessa tuo ei toimi, koska putkiaste olisi takaisinkytketyn DC-loopin osana ja erilaiset DC-toivomukset säädön sisällä ei toimi (kai?).


Minkälainen kytkentä tuo tulee olemaan ?

Lainaus:
Sain 200V dc'llä 10Vrms ulos 0,13% säröllä...


Mikä on kuormaimpedanssi RL ? Jos 0,13% särö riittää sinulle, niin sittenhän se on OK (...mutta voisin kuvitella, että et lopeta hiomista vielä siihen Virnistys)

Mikä ajatus on putken ohjaushilalla olevalla biastulolla 10k vastuksen kautta ?
Sehän ei vaikuta putken virtaan enää lainkaan, kun anodilla on vakiovirtalähde.

Tuon P-fet vakiovirtalähteen virta on aika lailla epästabiili ja esijännitteen muodostaminen tekemälläsi tavalla hankalaa.
Tässä olisi lämpötilakompensoinnilla varustettu kytkentä, jonka virran saat säätää trimmeripotikalla. Käytin tuota joissakin testikytkennöissä ja toimii hyvin.



  

CCS_P-fet.gif ( 8 KB | 15 latausta )
CCS_P-fet.gif
Sivun alkuun
 
IP kirjattu
 
pekmatval
God Member
*****
Poissa



Viestejä: 1189
Re: EL34 A-luokassa kokeilu
Vastaus #62 - 03.03.2019 klo 17:59:13
Tulosta viesti  
Vastausksia:

Tuolla DC-bias hässäkällä tuodaan tässä testikytkennässä hilalle sellainen dc jännite, että anodilla on jokin haluttu jännite ... esim noin 100V.  Lopullisessa kytkenässä alkuperäisen idean mukaan Opva ohjaa virtaa putken kannalle sieltä 'ylä kerrasta' .. Opva-piiri on ankkuroitu sinne 100V'in tuntumaan putken katodiin nähden.  Opva myös saa  takaisinkytkennän lähtöasteelta (joka saattaa olla feteillä tehty) ... saas nähdä, että mitä tulee ... jos mitään. Saattaa tulla säröinen oskillaattori;)

Fetin virran epästabiilisuuden eipitäisi haitata, koska takaisinkytkentä sitten säätää Opvan avulla putkelle sovivan johtavuuden.

Ja tuon särön mittasin kun kuormaa ei ollut ... moka!  .. vasta sen jälkeen heräsi mieleen tuo kuorman lisäys ... mutta oli jo aika sammuttaa vehkeet ja lähteä ulkoilemaan.

Ja  kysymys:  Miten tälläinen P fet vakiovirta kytkentä eroaa ominaisuuksiltaan siitä Arto ehdottamasta N fetillä tehdystä?  Kuomituksen kesto?  Särö?
  
Sivun alkuun
 
IP kirjattu
 
artosalo
God Member
*****
Poissa



Viestejä: 1266
Sijainti: Perniö                  (Salo)
Re: EL34 A-luokassa kokeilu
Vastaus #63 - 03.03.2019 klo 18:54:57
Tulosta viesti  
Lainaus:
Tuolla DC-bias hässäkällä tuodaan tässä testikytkennässä hilalle sellainen dc jännite, että anodilla on jokin haluttu jännite ... esim noin 100V.


Anodilla vaikuttavan jännitteen tosiaan määrää (tässä kytkennässä) hilajännite,
joten katodivastuksen säätäminen (trimmeri?) tekee saman asian.
Et välttämättä tarvitse mitään ulkopuolista tasajännitettä, vaan hila voi olla normaalisti maapotentiaalissa.

Lainaus:
Miten tälläinen P fet vakiovirta kytkentä eroaa ominaisuuksiltaan siitä Arto ehdottamasta N fetillä tehdystä?  Kuomituksen kesto?  Särö?


No ero on kuin yöllä ja päivällä. Nythän ulostulo on suoraan anodilta, joten kuormitusvastus vaikuttaa säröön voimakkaasti.
Laitapa kuormaksi tuo mainitsemasi 16 kΩ, niin mahtaako särö olla alle 2 % ?

Tuossa ehdottamassani mu-followerissa NFET hoitaa signaalivirran syötön kuormaan, joten putken lineaarisuus ei riipu kuormasta.
Putki näkee kuormasta riippumatta vakiokuorman, n. 300 kΩ.
Tietenkin, jos mennään erittäin pieneen kuormaan, niin NFET:in virtaa pitää kasvattaa lisäämällä drainilta vastus maihin, jota kautta johdetaan osa NFETin virrasta.

Tähän tapaan. Lisätty vastus R8, jonka kautta kulkee 25 mA, ja putken läpi alkuperäinen 12 mA, joten NFETin kokonaisvirta on n. 37 mA. 
Nyt kuormana voi olla vaikkapa 5 kΩ, ja silti putki näkee suuren kuormaimpedanssin ja toimii lineaarisesti.

  

MU-follower_2.PNG ( 21 KB | 17 latausta )
MU-follower_2.PNG
Sivun alkuun
 
IP kirjattu
 
Hertz
YaBB Newbies
*
Poissa



Viestejä: 38
Re: EL34 A-luokassa kokeilu
Vastaus #64 - 03.03.2019 klo 19:37:47
Tulosta viesti  
Niinpä niin, minä tyhmä menin ja sotkin viestiketjun Vihainen , mutta avaan uuden jos on tarvis. Sain artosalolta erittäin hyvät ohjeet, kiitos siitä, miten jatkan tässä 20W vahvistin projektissa.
No onneksi tein kytkennän jo aiemmin turret levyyn, lisään muutaman nastan jotta saan lisättyä vastakytkennän.
Laitan myöhemmin tietoa ja valokuvia, millainen keksintö siitä tuli.
  
Sivun alkuun
 
IP kirjattu
 
Hertz
YaBB Newbies
*
Poissa



Viestejä: 38
Re: EL34 A-luokassa kokeilu
Vastaus #65 - 03.03.2019 klo 19:42:45
Tulosta viesti  
Nyt vasta hoksasin, että ei kannata vastata viimeiseen viestiin, vaan lainaten siihen "omaan ketjuun"
Annattehan anteeksi, koska olen uusi ja liityin vasta viikko sitten. Hymiö
  
Sivun alkuun
 
IP kirjattu
 
pekmatval
God Member
*****
Poissa



Viestejä: 1189
Re: EL34 A-luokassa kokeilu
Vastaus #66 - 03.03.2019 klo 19:48:31
Tulosta viesti  
"Tuossa ehdottamassani mu-followerissa NFET hoitaa signaalivirran syötön kuormaan, joten putken lineaarisuus ei riipu kuormasta.
Putki näkee kuormasta riippumatta vakiokuorman, n. 300 kΩ. " 

yllä olevaa en tajua!  Jos halutaan mennä alaspäin, niin silloin vain putki hoitaa hommaa ja yksin syöttää (vetäesään alas) kuormaa ??  ... ja siis 'näkee' kuorman yks yhteen.    Vai missähän ajattelen tässä väärin?
  
Sivun alkuun
 
IP kirjattu
 
pekmatval
God Member
*****
Poissa



Viestejä: 1189
Re: EL34 A-luokassa kokeilu
Vastaus #67 - 03.03.2019 klo 23:22:39
Tulosta viesti  
Alkuun vastaus Arto kysymykseen säröstä.  Tässä testissä syötin signaalia kiinan geniksestä (särö 0,3%).  Iman kuormaa 10Vrms out särö 0,48% ja 16K kuorman kanssa särö 0,58%.

Seuraavaksi väänsin  väkisin sen opvan putken eteen ja sain vehkeen  pienen (2 tuntia) ihmettelyn jälkeen toimimaan.   En tiedä onko tässä mitään järkeä.  En  enää  jaksanut tänäään testailla toimintaa kunnolla.  Kuvassa kuitenkin kytkis ja kuva signaalista , että toimii ...  edes jotenkin (in 1x (kelt) ja ulos 10x (sin)) .  Pikaisesti kuormitin  ... näytti kestävän kuormaa paremmin kuin se takaisinkytkemätön.

Kantava idea koko puuhastelun takana on ottaa putken lineaarisuus peliin iinä vaiheessa vahvistimen kytkentää, jossa nostetaan signaalin taso sieltä millivolteista (Joita opvat hoitaa tyylillä) kymmeniin voltteihin. Kaiketi se menee niin, että jos kytkentä on lineaarinen ilman takaisinkytkentää, niin takaisinkytkennän lisäyksen jälkeen ollaankin sitten helposti pienessä särössä.

Tähän olisi tarkoitus sitten laittaa perään esim Fet trankut puskemaan virtaa kuormaan. 

Koska putkien kanssa pelaaminen ei käy minulta ihan leikiten, niin aikaa kuluu aina turhia ihmetellesä ja mokia tehden.

  

kytkis_3_3_19_vers_2.jpg ( 162 KB | 12 latausta )
kytkis_3_3_19_vers_2.jpg
SDS00004.BMP ( 329 KB | 11 latausta )
SDS00004.BMP
Sivun alkuun
 
IP kirjattu
 
artosalo
God Member
*****
Poissa



Viestejä: 1266
Sijainti: Perniö                  (Salo)
Re: EL34 A-luokassa kokeilu
Vastaus #68 - 03.03.2019 klo 23:39:53
Tulosta viesti  
Toiminnan ymmärtämistä auttanee, jos ajattelee putken anodilla olevaa NFETtiä tavallisena katodiseuraajana. Sitä ohjataan triodilla, jonka anodikuormana on vakiovirtalähde.
Kun triodin anodilta tuodaan vaihtojännite C1:n kautta NFETin hilalle, niin NFETin source seuraa vaihtojännitteen mukana  (pienen DC-offsetin päässä, joka vaaditaan, jotta fetti on johtavassa tilassa). Näin ollen kondensaattorin C4 yläpäässä vaikuttaa n. 175 V tasajännite sekä signaalijännite. Signaalijännite kulkee C4:n kautta kuormavastukselle R4. Triodi ei siis syötä kuormavastusta lainkaan, vaan NFETti.

NFETin sourcevastuksen R1 kautta kulkee putken anoditasavirta n. 12 mA, mutta vain hyvin hyvin pieni signaalivirta, koska putken anodilla oleva impedanssi on vaihtojännitteelle satoja kilo-ohmeja.

Se miksi triodissa kulkee vain hyvin pieni signaalivirta, on helpointa ymmärtää sitä kautta, että triodin anodilla ja NFETin hilalla, sekä sourcella vaikuttaa käytännöllisesti katsoen yhtä suuri ja samanvaiheinen signaalijännite. Näin ollen vastuksen R1 (1k) ylä- ja alapäässä vaikuttaa sama vaihtojännite, joten virtaa ei juurikaan kulje, koska ei ole jännite-eroa.

  
Sivun alkuun
 
IP kirjattu
 
pekmatval
God Member
*****
Poissa



Viestejä: 1189
Re: EL34 A-luokassa kokeilu
Vastaus #69 - 04.03.2019 klo 11:04:25
Tulosta viesti  
Kiitos artolle hyvästä selityksestä .. nyt upposi.

Koska omassa kytkennässäni (ideassa) pitäisi fetin sourcen jännite määräytyä takaisinkytkennän ohjaamana, niin tuli mieleen oheinen 'viritys' ... voisiko sen saada toimimaan siten, että FB signaali ohjaisi hitaasti (säädön I) DC'n paikalleen ja  sitten  toisaalta säätö nopeasti (PD) korjaisi signaalitaajuuden virheet?
« Viimeksi muokattu: 04.03.2019 klo 13:42:32 Kirjoittaja pekmatval »  

My_follower.jpg ( 159 KB | 10 latausta )
My_follower.jpg
Sivun alkuun
 
IP kirjattu
 
artosalo
God Member
*****
Poissa



Viestejä: 1266
Sijainti: Perniö                  (Salo)
Re: EL34 A-luokassa kokeilu
Vastaus #70 - 04.03.2019 klo 18:02:32
Tulosta viesti  
Mikäli ajattelit käyttää vakiovirtalähteenä  NFET:iä, niin sen pitää olla "depletion-mode tyyppiä, eli sen pitää johtaa ilman hilaesijännitettä.
Esimerkkini IRF820 ei ole tällaista tyyppiä, joten se ei toimi piirtämässäsi kytkennässä.

Depletion-mode fettejä on mm. DN2450. Oheisessa skemassa esimerkki miten sitä on käytetty vakiovirtalähteenä putken anodilla.
Vastuksella R1 määritetään vakiovirran suuruus.

TME:llä näyttää olevan tuota toista tyyppiä varastossa (10M90S):

https://www.tme.eu/fi/details/ixcp10m90s/mikropiirit-muut/ixys/

  
Sivun alkuun
 
IP kirjattu
 
pekmatval
God Member
*****
Poissa



Viestejä: 1189
Re: EL34 A-luokassa kokeilu
Vastaus #71 - 04.03.2019 klo 22:27:36
Tulosta viesti  
Joo .. eihän tuo mun esittämä kytkentä voi toimia.   "Yrittänyttä ei laiteta"

Onkos tuossa sun viimeisessä kytkiksessä enää kykyä ohjata kuormaa pienellä lähtöimbedanssilla?

Mites toimisi mun seuraava viritys.  Kuva ohessa.  Kelluva jännite säädetään sellaiseksi, että virta fetin läpi on  putkelle sopiva.  Lupaan lopettaa  arpomisen tähän.
  

DSC03636.JPG ( 148 KB | 10 latausta )
DSC03636.JPG
Sivun alkuun
 
IP kirjattu
 
artosalo
God Member
*****
Poissa



Viestejä: 1266
Sijainti: Perniö                  (Salo)
Re: EL34 A-luokassa kokeilu
Vastaus #72 - 04.03.2019 klo 23:10:54
Tulosta viesti  
Lainaus:
Onkos tuossa sun viimeisessä kytkiksessä enää kykyä ohjata kuormaa pienellä lähtöimbedanssilla?


Viimeisin oma skemani on vastauksessa #63. Tuo sen jälkeinen on netistä löytämäni kuva, jonka otin vain malliksi NFETillä tehdystä vakiovirtalähteestä.
Lisäksi siinä on 12AX7:t, joilla pystyy "ohjaamaan" 100 kΩ vastusta, eikä mitään sen pienempää impedanssia kunnolla.

Lainaus:
Mites toimisi mun seuraava viritys.


En oikein hahmota kokonaisutta, mutta putken anodilla pitää olla vähintään 100 V korkeampi jännite kuin hilalla, mikäli on tarkoitus ohjata 15 kΩ luokkaa olevaa kuormaa, ja anodivirtaakin saisi olla mieluummin 10 mA, eikä vähempää.
  
Sivun alkuun
 
IP kirjattu
 
pekmatval
God Member
*****
Poissa



Viestejä: 1189
Re: EL34 A-luokassa kokeilu
Vastaus #73 - 05.03.2019 klo 00:21:21
Tulosta viesti  
Idea (voi olla huonokin) on , että jännite V saa hyppiä signaalin mukana vapaasti. V kutenkin aina luo DC bias'in fetille, jolloin fetti on vakiovirta-moodissa .. vai?  Koska fetin hila on korkeiden imbedanssien takana AC-signaalin (ääni) kannalta, niin sitä 2,2u konkkaa pitkin pääse ääni ohjaamaan fettiä ... juuri niinkuin sun mu-folloerissa?   Tuossa mun ajatkuksessa voi olla kupru.

Palaan hiukan historiaan. Kokeeksi mittaisin särön tuolle viestin #67 kytkennälle.   Särö riippuu kovasti signaalin tasosta:
out 5V  thd 0,013%
out 9V  thd 0,019%
out 11V  thd 0,031%

Vaikkakin ihan hyviä särölukuja, niin ei tästä ole ohjaamaan fettejä ... lähtö hyytyy. Lisäksi havaitsin, että myös taajuuskäyttäytäminen on huono .. lähtö alkaa tippua jo 9KHz taajuuden jälkeen.

Saas  nähdä, kuinka tässä käy ... meneekö Ö-mappiin.
  
Sivun alkuun
 
IP kirjattu
 
artosalo
God Member
*****
Poissa



Viestejä: 1266
Sijainti: Perniö                  (Salo)
Re: EL34 A-luokassa kokeilu
Vastaus #74 - 05.03.2019 klo 09:07:58
Tulosta viesti  
Lainaus:
jännite V saa hyppiä signaalin mukana vapaasti. V kutenkin aina luo DC bias'in fetille, jolloin fetti on vakiovirta-moodissa .. vai?


Jännitteen fetin hilan ja katodin välillä pitää olla vakio, jos fetin virran pitää olla vakio. Jos V on kelluva, niin se ei sinänsä vaikuta asiaan.
Mutta miksi näin monimutkainen kytkentä ? Eihän vakiovirtalähde tarvitse mitään kelluvaa biasjännitettä, kun se tehdään sopivilla komponenteilla.
Olen edellä esittänyt yhden sellaisen kytkennän PFETillä ja yhden NFETIllä (depl.mode).

Lainaus:
Lisäksi havaitsin, että myös taajuuskäyttäytäminen on huono .. lähtö alkaa tippua jo 9KHz taajuuden jälkeen.


Pääteasteen suuret fetit ovat kuormana kaukana resistiivisestä, niissä on suuri G-S välin kapasitanssi, jopa yli 1nF.
Ongelman voit välttää, kun rakennat yhdellä fetillä katodiseuraajan putken ja pääteasteen väliin.
Alussa esittämässäni mu-followerkytkennässä oleva NFET poistaa juuri tämän taajuusvasteongelman muun muassa.
« Viimeksi muokattu: 05.03.2019 klo 09:24:11 Kirjoittaja artosalo »  
Sivun alkuun
 
IP kirjattu
 
pekmatval
God Member
*****
Poissa



Viestejä: 1189
Re: EL34 A-luokassa kokeilu
Vastaus #75 - 07.03.2019 klo 00:47:42
Tulosta viesti  
Taisi olla, niin että minulla meni tosiaan ajatus solmuun.  Kuvittelin, että  tuossa batterilla biasoidussa kytkenässä myös menee se signaalitaajuus sille fetin hilalle ja tavallaan vahvistuu. Ajattelin, että se eroaa siitä aiemmin kokeilemastani 'normaalista' P fetillä tehdystä systeemistä.

Päätin kuitenkin pikaisesti testata toiminan. Vaihdoin myös putken ECL82'seksi.  Sietää paremmin virtaa.

Ohessa kytkis ja hiukan arvoja toiminnasta. Patterina fetin hilalla sellainen pieni 6V litium(?) patteri (pituus 20mm/halk 10mm).  Vakiovirran säädin samaksi kuin oli putken virta tilassa, missä anodin jännite on sama kun signaalin nollataso.  Käyttö jännitteet on osittain optmuitu sen mukaan, että minulla oli yksi kiinteä 80V jännitelähde ja sitten toinen rajattomasti säädettävä. Täytynee tehdä toinen säädettävä poweri.

Tämä kytkentähän saattaa  olla ihan pöhkö kaikkine virityksineen .. seuraavaksi varmaan otan esille ne bambukepit ja käärmeöljyn jos ei särö muuten ala paranemaan.

Kun se nyt kuitenkin toimi, niin hiukan mittasin:

LM358'lla taajuus hyytyy jo 5KHz jälkeen. Mutta NE5532 hoitelee hyvin taajudet 60KHz'iin asti. Siis LM oli syy ylätaajuuksien vaimenemiseen.   NE5532 meinaa tosin hiukan värähdellä. Takaisinkytkentä saa lähdön täysin vakioksi (3 desimaalin tarkkudella ) niissä puitteissa, missä putki ja sen ohjaus jaksaa vääntää virtaa.  Sini pysyy sininäi 30Vrms asti ilman kuormaa. Mutta 3,3kohm kuormalla alkaa huiput leikata  19Vrms paikkeilla.   Särö ilman kuormaa 19Vrms 0,014% ja 3,3kohm kuormalla 0,05%  (hyvä??)

Tälle vahvitimelle voisi jo laittaa perään tehofetit, mutta en ole varma, että onko siinä järkeä.  Onpahan taas leikitty ja kulutettu aikaa.  Sorry.



  

kytkis_6_3_19.jpg ( 294 KB | 10 latausta )
kytkis_6_3_19.jpg
sdrc__19Vrms_no_load.jpg ( 97 KB | 10 latausta )
sdrc__19Vrms_no_load.jpg
Sivun alkuun
 
IP kirjattu
 
Sivunvalintanappi Sivu: [1] 
Lähetä aiheTulosta