Välitaajuusosassa käytettiin EF800 putkia. Ohessa kuva siitä osasta.

Tuttu värkki, johon Yle teki laajennuksen asteikon yläpäähän käyttämiinsä releointivastaanottimiin.
Sinänsä ihmetyttää tämä saksalainen professoritasoinen suunnittelufilosofia. Eli paikkaan missä tarvitaan kaksi putkea piireineen niin siihen pannaan neljä putkea. Kun tällaista ketjutettua välitaajuusosaa alkaa virittämään niin on suuri vaara että piireihin tulee tiltti- eli kallistusvirheitä, jotka peräkkäisissä lohkoissa kumoavat toisensa. Lopputulos ei sitten ole välttämättä hyvä vaihevääristymien takia. On tietenkin niin että ennen oli ennen mutta nyt bandin yläpäähän on tungettu kaupallisia pienitehoisia lähettimiä vieri viereen, jotka epäselektiivisissä halvoissa radioissa häiritsevät toisiaan. Tämä on mm. kompressoinnin syytä eli kaikki tavara tungetaan kanavan reunalle.
Olen kait aiemmin verrannut japanilaista, saksalaista, ranskalaista,italialialaista ja jenkkiläistä lähetinsuunnittelua ja dokumentointia. Kyllä ensin mainittu ajaa kirkkaasti muista ohi.

EDIT:

Laitteen läpäisy ollenee sen verran kapeaksi suunniteltu ettei siitä tule stereon erokanavien apukantoon pakattu lähete kunnolla läpi. Siispä ei kannata miettiä stereodekooderilisäyksiä. Vaan pitää laite mahdollisimman alkuperäisenä.

Lainaus:


Toimivan ULA-etupään saa aikaiseksi yhdellä kaksoistriodilla, kuten hyvin tiedetään.
Ballempfängerin etupään suorituskyky on kuitenkin ihan eri luokkaa, kuin kotivastaanottimien ECC85 tunerit. Tässä on ensimmäisenä ULA-alueen kiinteä kaistanpäätösuodin, jonka vaimennukset ovat suuret päästökaistan ulkopuolella.
Sen lisäksi vielä näyttää olevan kolme säädettävää kapeampaa kaistanpäästöä.
Erillinen oskillaattori- ja sekoittajapuki on myös suorituskyvyltään eri tasolla, kuin perustunerien yhdistelmäaste.

Vt-osassa on varsinainen selektiivisyys muodostettu kolmessa ensimmäisessä asteessa, joissa on kaksoisviritetyt piirit. Näitten ongelma on kuitenkin kulkuaikavääristymä, joka on muodoltaan kaksihuippuinen ja sijaitsee päästökaistalla. Alla kuva joka vastaa vääristymän muotoa. Muuten tuo kuva ei liity aiheeseen. Valitsin sen vain havainnollistamaan ongelmaa.



Seuraavat kolme astetta ovat yksipäisiä kaistanpäästöjä, joiden pääasiallinen tehtävä on kompensoida edellä syntynyttä kulkuaikavääristymää.
Tällaisen asteen kulkuaikakäyrä on yksihuippuinen, ja sopivasti yhdistämälla ja virittämällä saadaan näitten kuuden asteen kulkuaikakäyrä suoraksi päästökaistan osalta. Alla kuva jonka muoto muistuttaa yksipäisen kaistanpäästösuodattimen kulkuaikakäyrää.

https://encrypted-tbn0.gstatic.com/imagesq=tbn:ANd9GcR1wI4wxQLDLKmGttev7ftOaNmKd...

Tällaisen filtterikokonaisuuden virittäminen kotikonstein ei ymmärrettävästi onnistu.

Lopputuloksena on selektiivinen kaistanpäästösuodatin, joka kuitenkin läpäisee suhteellisen laajakaistaisen stereosignaalin ilman vääristymiä.

Lohkokaavio.

Näitähän käytettiin radioasemilla. Siellä on tietääkseni ongelmana, että normaali radio menee tukkoon, kun vieressä on paljon radiolähettimiä. Lähetinsalissa/saleissa on RF-kenttiä.
Tämä ESB Ballempfänger ei näistä hätkähdä; vaan toimii moitteetta tässäkin ympäristössä.

Syytä eri sekoitusperiaatteen käyttöön en minäkään osaa sanoa, mutta kyse voi tosiaan olla siitä, että näin toteutettuna piiriratkaisut ovat yksinkertaisemmat.

Tarvittavissa paikallisoskillaattorisignaalin tasoissa on huomattava ero eri tapojen välillä. Jarruhilalle pitää saada useita kymmeniä voltteja (Vpp),
jotta sekoitusputki alkaa toimia "lineaarisesti" sekoittajana.
Ohjaushilalle riittää muutama sata millivolttia, jotta saavutetaan sama lopputulos.

Tuota etupään kytkentää katsellessa tuli mieleen että miksiköhän siinä suurtaajuusasteessa käytetään pentodia, eikä esim. kaskodikytkettyjä triodeja, niin kuin tällaisessa vastaanottimessa voisi olettaa?