Sivunvalintanappi Sivu: 1 [2]  Lähetä aiheTulosta
Kuuma aihe (Enemmän kuin 10 vastausta) Olsson 6F6 tube amp (Luettu 1981 kertaa)
Blaekie
God Member
*****
Poissa


SRHS - 623

Viestejä: 942
Sijainti: Helsinki
Re: Olsson 6F6 tube amp
Vastaus #15 - 06.03.2019 klo 22:06:22
Tulosta viesti  
Hertz kirjoitti 06.03.2019 klo 21:34:59:
Miten mitataan tuo pääteputkien maksimitehohäviö, mitataanko ilman signaalia ? Yksinkertaisestiko putken yli vaikuttava anodijännite kertaa anodi virta.  Kun puhutaaan EL 84 mikä on maksimi.

Pelkkää anodivirtaa mitaten ei selviä putken maksimihäviöteho, sillä tällöin ei tule suojahilan tehohäviö selvitetyksi. Virtamittaus pitää sis tehdä katodin puolelta, jolloin saadaan summavirta. EL84 anodihäviöksi on putkidatoissa merkitty 12W ja suojahilalle 2W.
Tosin ei kannata aivan tapissa näitä ajaa.
  
Sivun alkuun
 
IP kirjattu
 
artosalo
God Member
*****
Paikalla



Viestejä: 1305
Sijainti: Perniö                  (Salo)
Re: Olsson 6F6 tube amp
Vastaus #16 - 06.03.2019 klo 23:12:32
Tulosta viesti  
Lainaus:
Yksinkertaisestiko putken yli vaikuttava anodijännite kertaa anodi virta


Kyllä. Ilman signaalia. Suurta virhettä ei synny, vaikka mittaa katodivirran, joka on helpompi mitatata. EL84:n maksimi anodihäviöteho on 12 W.

Putkidatoja löytyy tämän linkin takaa:
http://www.mif.pg.gda.pl/homepages/frank/vs.html

  
Sivun alkuun
 
IP kirjattu
 
artosalo
God Member
*****
Paikalla



Viestejä: 1305
Sijainti: Perniö                  (Salo)
Re: Olsson 6F6 tube amp
Vastaus #17 - 06.03.2019 klo 23:42:05
Tulosta viesti  
Vielä liittyen yhteisen katodivastuksen vaikutuksesta kahden tai useamman pääteputken biasointiin. Ohessa kaksi kuvaa, joissa on käytetty periaatteessa vastaavia päätepentodeita KT88 ja 6550. Olen valinnut eri putkityypit, koska niitten LT Spice mallit ovat hieman erilaiset ja tästä syystä myös anodivirroissa samalla biaksella pieni ero.

Erillisillä katodivastuksilla ja 440 V käyttöjännitteellä KT88:n katodivirta on 81,9 mA ja 6550:n 79,1 mA.
Ero katodivirroissa on siis 2,8 mA.

Sitten yhteisellä katodivastuksella, joka on arvoltaan puolet erillisen katodivastuksen arvosta: KT88:n virta on 87,1 mA ja 6550:n on 73,2 mA.
Ero katodivirroissa nyt 13,9 mA.
Katodivirtojen ero viisinkertaistui yhteisellä katodivastuksella.
  

KT88_6550_Bias_1.png ( 18 KB | 21 latausta )
KT88_6550_Bias_1.png
KT88_6550_Bias_2.png ( 13 KB | 21 latausta )
KT88_6550_Bias_2.png
Sivun alkuun
 
IP kirjattu
 
Hertz
YaBB Newbies
*
Poissa



Viestejä: 47
Re: Olsson 6F6 tube amp
Vastaus #18 - 08.03.2019 klo 07:31:21
Tulosta viesti  
Hei
Kysymys biasoinnista
Mikä on ero vai onko jos esim SE  tai pushpull vahvistin on katodibiasoitu tai tuodaan hilalle vastaava negatiivinen biasjännite vrt esim Vox ac-30 on katodibiasoitu kun taas monet muut EL-84 päätteet negatiivisella hilajännitteellä.
  
Sivun alkuun
 
IP kirjattu
 
putkinotko
God Member
*****
Poissa


SRHS # 751

Viestejä: 1233
Sijainti: Lohja
Re: Olsson 6F6 tube amp
Vastaus #19 - 08.03.2019 klo 07:59:41
Tulosta viesti  
Katodibiasoidussa osa tehosta hukataan katodivastukseen.

Jussi
  
Sivun alkuun
 
IP kirjattu
 
Ruokki
God Member
*****
Poissa



Viestejä: 1310
Re: Olsson 6F6 tube amp
Vastaus #20 - 08.03.2019 klo 09:06:04
Tulosta viesti  
Erilaiset verkkomuuntajat. Katodibiasoidussa pärjätään yksinkertaisemmalla muuntajalla.
  

Ruokki
Sivun alkuun
 
IP kirjattu
 
artosalo
God Member
*****
Paikalla



Viestejä: 1305
Sijainti: Perniö                  (Salo)
Re: Olsson 6F6 tube amp
Vastaus #21 - 08.03.2019 klo 10:03:49
Tulosta viesti  
Lainaus:
Kysymys biasoinnista...


A-luokan vahvistimessa, joita ovat mm. kaikki SE-vahvistimet, ero eri biasointitapojen kesken ei ole merkittävä.
Jotta lähtöteho olisi katodi- ja kiinteästi biasoidussa sama, niin edellisessä tarvitaan sen verran korkeampi käyttöjännite, kuin katodivastukseen häviää.
Pääteputkista puhuttaessa ero voi olla 10 V:sta jopa yli 100 V:iin.

Vuorovaihevahvistimessa biastavalla on suuri merkitys, paitsi kun pääteaste toimii A-luokassa.
Mitä lähemmäs B-luokan toimintaa siirrytään, sitä epäsymmetrisempää on yksittäisen pääteputken anodi(vaihto)virta.
B-luokassahan anodivirta muistuttaa puoliaaltotasasuunnattua tasavirtaa.

Tästä seuraa katodibiasoidussa asteessa se, että katodilla vaikuttava jännite alkaa nousta sitä suuremmaksi, mitä suurempi on putken epäsymmetrinen anodivirta. Katodijännitteen nousu merkitsee negatiivisen hilaetujännitteen kasvamista ja tästä seuraa putken toimintapisteen siirtyminen.

Katodibiasoitu AB- ja B-luokan pääteaste tuottaa selkeästi pienemmän lähtötehon, kuin samalla anodijännitteellä varustettu kiinteästi biasoitu pääteaste.
Myös särö lähellä maksimitehoa on katodibiasoidussa pääteasteessa suurempi.
Toimiakseen kunnolla katodibiasoitu pääteaste joudutaan biasoimaan maksimi anodivirralle, koska signaalitason kasvaessa hilaetujännite lähtee kasvamaan ja tavallaan "kuristaa" anodivirtaa. Lepotilassa tällaisen pääteasteen tehohäviö on paljon suurempi kuin vastaaavan kiinteästi biasoidun.
  
Sivun alkuun
 
IP kirjattu
 
Hertz
YaBB Newbies
*
Poissa



Viestejä: 47
Re: Olsson 6F6 tube amp
Vastaus #22 - 08.03.2019 klo 15:57:27
Tulosta viesti  
Kiitos artosalo hyvin seikkaperäisestä ohjeesta.
Nyt ymmärrän miksi mm. nuo Voxin ac-30 vahvistimet ovat biasoitu "hyvin kuumiksi" (katodibiasoitu)
Korjasin kaverille vastaavan kitaravahvistimen CRATE 50W
se on rakennettu "ylösalaisin" eli 4kpl EL-84 roikkuu piirilevystä.
Vahvistin on käynyt niin kuumana että printti aivan mutkalla ja kaikki putken kannat irti levystä Hymiö
  
Sivun alkuun
 
IP kirjattu
 
putkinotko
God Member
*****
Poissa


SRHS # 751

Viestejä: 1233
Sijainti: Lohja
Re: Olsson 6F6 tube amp
Vastaus #23 - 08.03.2019 klo 17:03:29
Tulosta viesti  
Toi putkien "roikottaminen" on etenkin kombojen tapa, kun säätimet pitää saada yläreunaan. Toinen vaihtoehto olisi vanhan kunnon Selmerin tapa, jossa pääteaste kuumine putkineen on kombon "lattialla", ja vain etuaste ylösalaisin ylhäällä. Sitten joillain on varsinainen "putkentappaja" tyyli rakentaa vahvistin niin että putket on kyljellään. Siinä etenkin jos kuumana vähänkin ronskimmin vahvistinta siirrellään, niin pääteputket on oikkarissa. Ja sanomattakin on selvää ettei pääteputken kantoja saisi koskaan juottaa suoraan piirilevylle.

Jussi
  
Sivun alkuun
 
IP kirjattu
 
Sivunvalintanappi Sivu: 1 [2] 
Lähetä aiheTulosta