Ketjun alkuperäisestä kytkennästä.

Kun tuossa lähetinketjussa oli pii-suotimesta kysymys, niin tässähän on myös ilmaisimen anodilla sellainen?
C6,C7 ja L2.

Ihmettelin aluksi, miksi siinä on konkka maihin, mutta se onkin osa alipäästöä.

Vai menikö minun koulutukseni hukkaan? 

Keskustelun aiheeseen irrelevantit viestit ovat siirretty tähän ketjuun.

Jos on valmis, testattu kytkentä, niin silloin noihin on mukava rakentaa, mutta jos pitää kokeilla ja etsiä toimivia komponenttiarvoja, niin mikään ei voita wanhaa kunnon juotosrimaa.

https://www.ebay.com/itm/10-x-10-pin-Point-to-Point-Russian-Military-Wiring-Term...

Tuossa olisi muutama nätti tuplatriodi  6F8G.
Putki vastaa melkolailla ECC82:ta vaikka onkin melkoinen pullo kooltaan.

Hmm... toisella tuplatriodilla st-aste+ilmaisin ja toisella audioaste. Maattohilakytkennässä on pieni sisäänmenoimpedanssi, toimiikohan sen kanssa mitenkään järkevästi antennipuolen virityspiiri, vai kuormittaako liikaa?
Katodiseuraaja tietysti olisi suuri sinäänmenoimpedanssiltaan, mutta ei sitten jämnitevahvistusta tarjoa.

Liitteenä yksi suttuinen schema 2xECC81 -vastaanottimesta youtube-kuvakaappaus.

Kiitos.

Aika veikeä ratkaisu, että katodivirta ohjataan kelan väliottoon.

Tämä aiheuttaa positiivista takaisinkytkentää ja lisää Q-arvoa?

Tarkkana saa olla layoutin kanssa, ettei värähtely karkaa kynsistä. Toisaalta maattohilakytkentää itsessään mainostetaan vakaaksi.

Mitenhän tuo piiri reagoi jos tulopuolelle kytkee vaikka 1k potikan rf-tason säädöksi?

No, kuormana kai se näkee antennijohdonkin...

Vai kannattaisiko rf-vahvistuksen säätö toteuttaa anodijännitettä säätämällä?

Nyt olisi pääteastekin, tästähän tuli samalla ensimmäinen itse rakentamani putkivahvistin, taidan tästä kyllä säröt jättää toistaiseksi mittaamatta Kyllä siitä kovaäänisvoimakkuudella kuuluu, tosin hyvin hiljaa, pitää laittaa vielä yksi putki ilmaisimen ja pääteputken väliin. Ja pitää isontaa ilmaisimen anodivastusta ja katsoa, mitä se vaikuttaa.

Miten kytkit pääteputken, skema?