Kiitos taas avusta.

'Kiehkura-kuva' on hieno!   
R62 yli on -0,9V aseman ollessa paikallaan. C63 (100pf) vaihdoin uudeksi.  Ilmeisesti tuon viimeisen kelan toisiossa pitäisi olla väälitaajuista AC'tä reippaasti... muuten ei saa ilmaisulla (diodit)  aikaan useita voltteja negatiiviista jännitettä  ... pajonko pitäisi näkyä?

Tuolle C54'lle (50pf??) tuodaan R74'n kautta luokkaa -1V.    Mitä tekee se putken vas puolinen diodi? 

Mittailen illalla lisää.

Lainaus:


Siis onko tässä kyse ns. viivästetystä AVS:stä? En ole oikein koskaan sisäistänyt tätä termiä niin että ymmärtäisin mitä se tarkoittaa piiritasolla.

pekmatval kirjoitti 10.02.2018 klo 14:07:35:

Vaikka vuotovirrat ovatkin pieniä transistori aikakaudelle niin putkiradioille nuo ovat liikaa.

300V / 500uA = 600kohm
300V / 200ua = 1,5Mohm

Tuon kokoiset vastukset kun lisätään piiriin jossa on 1,5Mohm ja 1Mohm vastukset sarjassa niiden vaikutus on jo merkittävä.

Jos mittaat jännitteen 1,5Mohm toinen pää (oikea kytkennässä) irti juotettuna niin se kertoo minkälaisen jännitteen tuo piiri tuottaa.

Runttaan tähän vastaukseen oman käsitykseni tuosta viivästetystä AVS:stä.
Kun seuraat tuota AVS jännitettä niin putkelle EBF11 se menee suoraan 2Mohm vastuksen kautta. Tässä ei ole viivästystä vaan voimakas signaali aiheuttaa välittömän vaikutuksen vahvistukseen.
Ensimmäinen RF-vahvistin / sekoitin putkelle viedään AVS myös mutta siellä on 2Mohm vastuksen jälkeen 4nF maihin. Tämä on se hidastettu AVS.
Ilman tätä virittäminen olisi hankalaa koska siinä tulisi eräänlaista pumppaamista, asema viritetään äänen voimakkuuden perusteella ja jos AVS iskisi heti kiinni niin maksimikohtaa olisi vaikeampi löytää.
***jätän tämän tähän kun selitän eri asiaa, hidastus ja viivästys meni sekaisin. Alla on Aken selitys mmitä viivästys tarkoittaa***

Ari

Hyvin nämä aisat täällä tiedetään ja selvitetään.  Taisin jopa tajuta melkotarkalleen asian.  Kiitos.

Mittailen vielä  tuon AVS jännitteen käyttätymistä. 

Mutta yksi kysymys yhä  askarruttaa, että pitäisikö  tuolta viimeiseltä kelalta tosiaan tulla isompi välitaajuinen signaali .. siis luokkaa 10-20Vpp? Vain tällöin EFM saisi muutamien volttien (negatiivisen) ohjauksen hilalle G1.

Se skooppikuva on otettu 10x probella, joten tuskin liiemmin häiritsi tuon ilmaisinkelan toimintaa.  Ainakin radio toimi ihan hyvin, vaikka skoopi oli kytketty.

Tänään  oli hiukan aikaa tälle projektille.  Löysin makaanisen vian (oikosulku), josta johtuen eilen signaalitsot olivat turhan alhaiset. Oli oma moka ja nyt korjattu.

Tänään  sain G1 hilalle -5V  parhaimmalla asemalla.  Tällöin melkein koko silmän alue oli vihreänä.  Joten se saa riittää.  Himmeydelle en taida tehdä mitään.

Seuraavaksi jatkoin sen AVS'n parissa. Pääteputken katodipiirin vastusjako tuottaa noin -1,2V  hilojen esijännitettä R65 vasemmalle puolelle. Tämä siinä näkyy jos asemaa ei ole.  Siihen sitten se vasen diodi summaa lisää negatiivistä jännitettä aseman voimakkuuden mukaan.  Parhaimmillaan sain mitatuksi -1,8V.  Tämä syötetään 2M vastusten kautta putkien hiloille. Mittasin noiden 2M ohm tosesta päästä noin noin -1,7V parhaimmilla asemalla. (mittarin kuormitus häiritsi?). Nyt toimii se säätö ainakin sinnepäin ... ehkä jopa riittävästi?   Koska kuuluvuus on hyvä, niin taidan tyytyä tältä erää tähän ... jos ei sitten iske uusi inspiraatio.

Eilen jäin ihmettelemään sen EFM11 nasta 8'n jännitettä ... nyt se taas oli entisellään :  40V kun asema kohdalle , 20V kun ei asemaa.  Lienee ollut se sama oikari syynä.

Seuraavaksi pitää kokeilla lisätä ne diodit (ja vastukset) sen AZ11 ohelle. 

Jos laajennetaan tarkastelua ryhmän yleisradiovastaanottimet ulkopuolelle, niin viivästetty AVS esiintyy esimerkiksi liikennevastaanottimissa ja muissa suuren taajuuden vastaanottimissa hyvin usein. Näissä vastaanottimissa viivästettyä AVS:ää esiintyy yleensä pelkästään suurtaajuusasteessa. Välitaajuusasteille on erillinen AVS-piirinsä.
Tässä tapauksessa viivästetyllä AVS:llä ymmärretään sitä, että suurtaajuusasteen vahvistusta (+kohinalukua) säädetään itsenäisesti erillisen AVS-piirin avulla ja riippumatta VT-asteen AVS-säädöstä.
Kuten tunnettua, varsinkin suuremmilla taajuuksilla, suurtaajuusasteen kohinaluku määrää käytännössä täysin vastaanottimen herkkyyden, edellyttäen, että sen vahvistus on "riittävän" suuri. Myös se on tunnettu tosiasia, että suurtaajuusvahvistimena toimivan komponentin (putki, transistori, FET) vahvistus pienenee ja kohinaluku kasvaa, kun astetta säädetään.
Mikäli em. vastaanottimen kaikkia asteita säädettäisiin samalla/yhteisellä AVS-jännitteellä, seuraisi tästä ilmaistun signaalin signaali-kohinasuhteen rajoittuminen tietylle, liian alhaiselle tasolle. Tämä johtuu siitä, että suurtaajuusasteen vahvistus ja kohinaluku heikkenevät välittömästi, kun säätöjännite alkaa vaikuttaa ko. asteessa ja koska suurtaajuusaste on S/N-suhteen osalta määräävä. Näin aiheutunutta S/N-suhteen heikkenemistä ei ole enää mahdollista korjata vastaanottimen myöhemmissä asteissa.
Tällaisella konstruktiolla ilmaistun signaalin S/N ei enää AVS-kynnyksen jälkeen juurikaan kasva, vaikka suurtaajuustulossa signaalin voimakkuus ja sitä kautta tulosignaalin S/N kasvaisi huomattavasti.
Tämä ilmiö voidaan välttää sillä, että suurtaajuusasteen AVS alkaa toimia vasta tietyn tulosignaalitason jälkeen ja että, säätökäyrä on loivempi, kuin VT-asteen AVS:llä. Vahvistuksen säädön tulee alkaa VT-asteista, ja ST-asteen AVS vasta kun tulosignaalin (RF) taso on saavuttanut tietyn tason, joka tuottaa halutun signaali-kohinasuhteen ilmaistussa signaalissa.