Sivunvalintanappi Sivu: 1 [2]  Lähetä aiheTulosta
Kuuma aihe (Enemmän kuin 10 vastausta) Philips DNL (Luettu 3216 kertaa)
Maja
God Member
*****
Poissa


SRHS 478

Viestejä: 2443
Sijainti: Lounais-Suomi
Re: Philips DNL
Vastaus #15 - 11.01.2018 klo 17:00:15
Tulosta viesti  
Eero Aro kirjoitti 11.01.2018 klo 11:43:37:
Vastaukseni kysymykseesi eivät vaikuta alkuperäiseen kysymykseeni, onko DNL:n alipäästösuodin alipäästösuodin vai kaistasuodin.
Minulla on noin 300-350 äänittämääni C-kasettia 70-80 -luvulla...........
.....Ai niin, et kysynyt, mutta säädän toistopään atsimuutin jokaisen kasettipuolen kohdalle erikseen parhaaksi mahdolliseksi.
Digitoin Nakamichi CD1 -dekillä.


Täydellinen vastaus, kiitokset.

Nimittäin tämä DNL ei koskaan toiminut Philipsin kasettidekeissä oikein, koska sitä ei tehty säädettäväksi. Lisäksi 70-luvulla
äänitetyissä Ferro- nauhoissa on tänään ylimmät taajuudet muuttuneet kohinaksi, lisäksi tulee vielä kopioituminen, nauhoja
pitäisi kelailla aika usein jo viime mainitun ilmiön haluaa minimoida.

Tämä DNL oli halpojen dekkien varuste, koska ne eivät olleet varsinaisia hifidekkejä, toistoalue ei yltänyt välttämättä lainkaan
10kHz asti 3dB rajoissa ja kohinasuhde oli 45dB paikkeilla. Eli niiden restaurointi on suhteellinen käsite.

Dolby B toimii jos kasetti toistetaan samalla dekillä kuin se on äänitettykin, Omat äänitykseni olen tehnyt Luxman K-8:lla ja
testasin asian. Mutta 80-luvun lopulla luovuin koko Dolbysta kun kasettien yliohjausvarat kasvoivat. Kasetteina olen käyttänyt
vain TDK:n ja Maxell-nauhoja, kromikasetteja ei ole ainuttakaan, metallinauhoja sen sijaan löytyy. Kokoelmassani on pitkälle
toista tuhatta, vanhin on vuodelta 1967 JVC:n valmiste. VHS-kasetteja en ole onneksi omistanut koskaan, enkä perinteisiä
valokuvia. Käytössäni on Nakamichi High-Com II, joka on yksi parhaista ostoksistani kohinaongelmien suhteen.

Markku  Pyöritä silmiä
  

NCA_II.JPG ( 68 KB | 0 latausta )
NCA_II.JPG
Sivun alkuun
 
IP kirjattu
 
ilkka suni
Senior Member
****
Poissa



Viestejä: 391
Sijainti: SRHS
Re: Philips DNL
Vastaus #16 - 11.01.2018 klo 20:02:35
Tulosta viesti  
VARAUKSELLA SUHTAUDUN toteamaan, että 70-luvun ferronauhoissa olisivat diskantit kohinaksi muuttuneet. En ainakaan omissa 70-luvun ferronauhoissani ole havainnut mainittavaa diskanttien häipymää.

Myös läpikopioitumisilmiötä on mielestäni monasti liioiteltu. Ilmiö riippuu siitäkin, onko kasetteja säilytetty väärin eli lappeellaan vaiko oikein eli pystyasennossa, jolloin nauhakelat eivät pääse "valumaan". Muutamassa kasetissani olen havainnut läpikopioitumista musiikkikappaleiden välisissä taukokohdissa, eli nauhalla seuraava musiikkikappale ensimmäiset sekunnin, puolitoista heikosti kuuluu "haamuna" ennen kuin kappale varsinaisesti alkaa.

Minulla on enemmän kuin 2000, vähemmän kuin 4000 C-kasettia, vanhimmat 60-luvun lopulta jolloin nauhurini edes eivät ihmeempiä diskantteja tallentaneet. Ensimmäisen varsinaisen kasettidekkini hankin vasta vuonna 1972, aiemmat olivat mononauhureita. Kasettien lukumäärää en ole koskaan laskenut, sillä suuri osa ns. DX-nauhoistani yhä on laatikoissaan kuuntelupeditionien jäljiltä, ja viime vuosina olen DX-kasetteja tunkenut kaappien ja komeroiden perukoille, kun hyllyihin ja vetolaatikostoihin enää ei mahdu.
.

KETJUSSA MITÄ EERO totesi Dolby C:stä, samaa mieltä olen että susi oli jos syntyessään.

Muun muassa hämmästyin, kun 80-luvun lopulla ostin Pioneerin silloisen parhaan dekkimallin CT-939, ja dekillä ei  Dolby C:llä pumppaamisen takia pelsepuupikaan musiikkia kuunnellut. Dolby B:n käyttöön oli tyytyminen. Hyvätasoisilla nauhoilla [Basf Chromdioxid Super, Maxell XL-II,  Sony HF-ES, CD-a, UCX-S, TDK AD-X, A, SA-X etc.] pohjakohina kuitenkaan ei mielestäni koskaan ole ollut ongelma. Nykyisinkin kuuntelen musiikkikasettejani ilman kohinanvaimennusta, koska olematon pohjakohina ei häiritse edes kappaleiden välisissä taukokohdissa.

Dolby C -dekkejä minulla nykyiselläänkin on nelisenkymmentä, ja pääsääntöisesti aina käytin nauhoittaessa vain Dolby B:tä. Myönteisinä poikkeuksina muistan muutaman Sony-mallin, joilla yllättäen musiikkia pystyi kuuntelemaan myös Dolby C:llä, ilman pumppaamista. Olivatkohan mallit kolmipäädekit TC-K570, TC-K590, TC-K670 ja TC-K690. Tosin nuo Sonyt olivat mekanismeiltaan rupulaatua verrattuna Sonyn 70- ja 80-lukujen dekkeihin mm. TC-199SD ja TC-K81.

-ilkka
  
Sivun alkuun
 
IP kirjattu
 
Eero Aro
Senior Member
****
Poissa


SRHS

Viestejä: 350
Re: Philips DNL
Vastaus #17 - 12.01.2018 klo 11:42:27
Tulosta viesti  
> DNL ei koskaan toiminut Philipsin kasettidekeissä oikein, koska sitä ei tehty
> säädettäväksi.

Ehkä kuluttajalaite haluttiin tehdä mahdollisimman yksinkertaiseksi. Totta on, että äänitystason pitää olla tarpeeksi korkea, jotta DNL toimii oikein. Jos äänitystaso on ollut alhainen, niin DNL puuhaa koko ajan. Mutta kyllä DNL tässä minun digitoinnissani toimii ihan hyvin. Kuten sanoin, pidän siitä enemmän kuin huonosti toimivasta Dolby B:stä.

> Eli niiden restaurointi on suhteellinen käsite.

Mahdatko tarkoittaa nauhureita vai äänitteitä? Restauroin työkseni paljon 1950-60 -luvuilla äänitettyjä kelanauhoitteita, joissa ei monesti ole yli 5...7 kHz:n taajuuksia. Äänitetty radiovastaanottimen kaiuttimen edessä olleella kidemikrofonilla, huoneessa liikutaan, lapset leikkivät, kuuluu askelia, ovia paiskotaan, ikkuna voi olla auki, liikennettä kuuluu, autojen sytytyshäiriöitä kuuluu, valokytkinten ja jääkaapin kipinähäiriöitä esiintyy, on verkkohurinaa. Niihin verrattuna 70-luvun C-kaseteilla on hyvää ääntä.

Omilla kaseteillani on esim. kansanmusiikkia ja muuta sellaista musiikkia, jota ei Spotifyssa tai Youtubessa ole. Digitoin kasettejani siksi, että saan sen musiikin talteen. Niitä kasetteja en digitoi, joiden sisällöstä minulla on CD. Musiikin sisältö on tärkeämpää kuin häiriöttömyys tai hyvä äänenlaatu. En ole koskaan ollut mikään hifimies, eikä minusta sellaista taida saada.

Olen nyt digitoinut vähän alle sata kasettiani, 97 tarkalleen. En ole havainnut säilytyksen aikana tapahtunutta korkeiden äänten katoamista. Läpikopioitumiset taas ovat mielestäni johtuneet siitä, että olen äänittänyt liian kovalla tasolla. Enin läpikopioituminen on varmasti tapahtunut jo kasetin äänityksen aikana. Pahimpia kopioitumisia kappaleiden aluissa ja lopuissa olen nyt poistanut Izotope RX:llä. Totta on, että edestakaisin kelailu vähentää läpikopioitumista. Kasettini ovat kuitenkin olleet pahvilaatikoissa kaapin pohjalla vuosikymmeniä, joten ei niitä ole tullut kelailluksi koskaan.

Kaikkein parhaimman äänenlaadun sain kerran c-kasetilta syntymään, kun mieleeni pälkähti töissä kytkeä Telcom-kohinanvaimennin hyvin säädetyn Nakamichi 580 -nauhurin ympärille. Mahdollisimman hyvälaatuinen kasetti sisään. Dynamiikka oli yli 100 dB.  Virnistys

Eero
  
Sivun alkuun
 
IP kirjattu
 
Maja
God Member
*****
Poissa


SRHS 478

Viestejä: 2443
Sijainti: Lounais-Suomi
Re: Philips DNL
Vastaus #18 - 12.01.2018 klo 13:15:45
Tulosta viesti  
Tämä kyynisyyteni DNL-systeemiä kohtaan johtuu varmaan siitä että esim. Philipsin RH851 ja N2506
eivät varsinaisesti olleet hifilaitteita, ensin mainitussa yhdistelmässä oli automaattinen äänitystason
säätö ja tuossa jälkimmäisessä dekissä ei ollut hurraamista sen enempää laadun suhteen. Erillistä
DNL-boxia en ole omistanut joten ei ole tullut testattua uudemmilla äänitteillä sen toimintaa.

Tuolla restauroinnilla tarkoitin lähinnä näitä aikansa halpislaitteita.

Tuo Telcom on näköjään samaa tekniikkaa kuin Nakamichikin...

http://www.ernstschroeder.de/highcom_d.htm#vor

Markku  Pyöritä silmiä
  
Sivun alkuun
 
IP kirjattu
 
Eero Aro
Senior Member
****
Poissa


SRHS

Viestejä: 350
Re: Philips DNL
Vastaus #19 - 12.01.2018 klo 18:51:41
Tulosta viesti  
Kaivelin esiin Wireless World -lehden Dec 1971. Sivut 585 ja 586:

http://www.americanradiohistory.com/Archive-Wireless-World/70s/Wireless-World-19...

Toden totta, sivulla 585 olevien käyrien mukaan DNL:n toiminta on juuri sellainen, kuin itsekin  spektrianalysaattorilla totesin. Yläpään vaste nousee. DNL ei siis alun perinkään ole toiminut kunnollisena alipäästösuotimena. Havaintoni yläpään noususta ei siis johdu surkeasta rakentelutaidostani.

It's not a bug, it's a feature.

- - -

Telcomista - kappas, en tiennytkään, että Hi-Com on "sama laite". Taas opin jotain! Kiitos tiedosta.

Telcom julkaistiin ammattilaitteisiin vähän ennen kuin Dolby julkaisi Dolby SR:n. Molemmat olivat silloin ällistyttäviä laitteita, jotka paransivat nauhureiden äänenlaatua huimasti, kun kohinat saatiin käytännöllisesti katsoen pois. Henkilökohtaisesti pidin paljon enemmän Telcom-kohinanvaimennetusta analogiäänestä kuin digitaaliäänestä. Ja onhan Telcomin kohinaetäisyyskin suurempi kuin 16 bitin CD-äänen.

Yle valitsi jostain syystä Telcomin, vaikka esimerkiksi äänilevyteollisuus käytti Dolbya. Telcomit olivat aika kalliita laitteita, ja vain kinumalla saimme niitä edes masternauhoittimiin. Toistonauhureihin niitä tippui vähitellen.
Ainoa puuha, jota kannatti tehdä enemmän kuin aikaisemmin, oli äänipäiden ahkera puhdistaminen. Kompanderi tekee nopeasti tepposet, jos taajuusvasteen yläpää vaimentuu toistossa. Yläpää vaimentuu enemmän kuin ilman kohinanvaimennusta.
  

WW_1971_kdyrdt.jpg ( 46 KB | 0 latausta )
WW_1971_kdyrdt.jpg
Sivun alkuun
 
IP kirjattu
 
Sivunvalintanappi Sivu: 1 [2] 
Lähetä aiheTulosta