Perinneradioiden sarjaan kuuluu myös neuvostoliittolainen Sever-desanttiradio, jollaisia on pantu talteen yksitysillä keräilijöillä ja tietääkseni ainakin Petäjäveden ja Kouvolan radiomuseoissa. Oheinen kirjoitus ja kuva on julkaistu Radioamatööri-lehdessä v.2000. Kirjoitus pohjautuu seuramme jäsenen Antero Tannisen, OH1KW museodokumentointiin Severistä.

Terv. Reiska, OH2HK

Hämmästelin vähän kuvan yksilössä olevia englanninkielisiä tekstejä.
Timo

Englanninkielinen tekstitys selittyy sillä, että Sever oli ajateltu laajempaan liittoutuneiden armeijoiden käyttöön. Komponentitkin olivat "monikansallisia".

73 Reiska

Väitän että englanninkieliset tekstit olivat (ja ovat yhä) laitteissa hämäämässä henkilöitä, jotka sattumalta näkevät vekottimen. Myös saksalaiset käyttivät agenttiradioissaan englanninkielisiä tekstejä. Ja niin tekivät molemmat aina nykypäiviin saakka.

Ajatelkaapa jos joku pyyhältää huoneeseen juuri kun olet vakoojana/desanttina levittänyt radiolaitteet käyttövalmiiksi tai menee tutkimaan tavaroitasi luvatta.

Venäjänkielinen teksti paljasti heti että käyttäjä todennäköisesti osaa venäjää eli "ryssähän se on" varsinkin kun länteen ei tuotu mitään venäläistä radiokalustoa 30-40-luvuilla ennen sodan päättymistä.

Toisaalta minunkin ensimmäinen kosketukseni venäjän kieleen tuli käytännössä AS418-kalustoa armeijassa opiskellessani. Kauan sodan jälkeen.

Liitteenä olevassa artikkelissa sivutaan Sever-desanttiradion historiaa sodan jälkeen perustetun salaisen radioverkon työkaluna. Alkuruudussa oleva kuva on Severistä, joka on Petäjäveden radiomuseossa. Tämä Sever oli ko. radioverkon avainhenkilön Matti Wihurin hallussa. Olli Wihuri lahjoitti isänsä jäämistöstä Severin Seuramme kokoelmiin - kiitos vielä kerran.

terv. Reiska J.