werho kirjoitti 10.06.2019 klo 23:08:23:
Onko suuriakin eroja fe-, kromi- ja metallinauhojen välillä, noin periaatteellisesti. Tämä tietysti on mankkakohtainen asia.
Käytettyjä kasetteja ei taida juuri kannata ostaa, koska kunnosta ei ole tietoa. Vaikka pyörisivätkin, niin oksidit saattavat sotkea päät. Onko samaa ongelmaa uusissa ja avaamattomissa nauhoissa, joita myydään Ebayssa. TDK ja Sony on vissiin varmin merkki. Jenkkilässä olisi uusia fe-nauhoja kaupan, mutta tullit ei oikein houkuttele.
Kohinanvaimentajista puheenollen. Onko dolby HxPro käyttökelpoinen? En ole vielä kokeillut sitä.
Oikeastaan merkki ei takaa vielä mitään. Saman merkin ja jopa saman 'mallin' nauhoissa voi olla eräkohtaisesti suuriakin eroja. Ja vuosien mittaan joidenkin merkkien laatu parani ja toisilla huononi. Se, onko kasetti avaamaton, ei vielä kerro mitään sen kunnosta. Sitähän on voitu pitää kylmässä/kuumassa ulkovarastossa, kostealla ullakolla... tai se on alunperinkin ollut kelvoton versio
Eli hyvin säilytetty (kuivassa, tasalämpöisessä, pimeässä jne) alunperinkin laadukas kasetti/nauha, voi olla lähes uutta vastaavassa kunnossa, vaikka olisi 'itse äänitetty'. Itse asiassa äänen laatu ja dynamiikka voi hyvinkin hakata huonoimmat CD-/LP-tallennukset, joissa äänityslähde on ollut niin huonoa tai monen äänityssukupolven versio, että siitä on jo hävinnyt dynamiikasta iso osa. Pahimpaan CD-villityksen aikaan niitä tehtiin vaikka kuinka monennesta nauhoituksesta, jolloin jokaisessa aiemmassa nauhoituksessa oli tullut n. 3db lisää kohinaa ja saatettiin hukata aikaa sitten sekä ala- että ylätaajuuksia. Pelkkä media ei siis vielä yksin riitä takamaan äänitteen laatua, vaan siihen vaikuttaa myös se kuinka monen kopion päässä ollaan alkuperäisestä masterista - ja kuinka hyvä se alkuperäinen masteri on ollut
Lisäksi jotkin kaupalliset halpiskasetit on voinut olla alunperinkin luokattoman huonoa materiaalia. Nyt vuosikymmeniä myöhemmin esim. kelanauhoissa on havaittu mitkä nauhat ovat vieläkin todella hyviä (joka näkyy hinnassa) ja sitten niitä joita ei kannata käyttää ollenkaan.
Tässä mielenkiintoinen historiayhteenveto nauhoista
http://vintagecassettes.com/_history/history.htmTässä myös nauhojen historiasta
https://www.recordingthemasters.com/tapes-history-stories/Tässä ihan perustietoa noista eri nauhamateriaaleista - vaikutusta nauhan equalisointiin soittimen osalta, äänipäihin, soittimen kykyyn tallentaa/magnetisoida nauhalle koko taajuusaluetta ja dynamiikkaa (Bias), nauhan toistokykyyn ja kestävyyteen jne.
https://en.wikipedia.org/wiki/Cassette_tape#Cassette_typesJa vielä ei edes päästy toistinlaitteisiin, joiden kyky toistaa äänitaajuuksia (taajuusvaste), Signal to Noise ratio (S/N), särön määrä vahvistuksessa, dynamiikka ja nauhan wow&flutter vaikuttaa ääneen. Puhumattakaan millä välineillä ääntä vahvistetaan (vahvistin) ja millä vahvistettua ääntä kuunnellaan (kaiutin/kuulokkeet). Mutta alkuperäinen kysymyksesi koski nauhoja, joten en ota noihin kantaa sen enempää, kunhan vain muistutan että hyvällä mediallakaan ei ole merkitystä, jos sen kuuntelemiseen ei ole hyviä välineitä
Siksi Hifistely onkin mielenkiintoista, mutta helposti niin kallista kun lähdetään oikein viilaamaan parasta kuuntelukokemusta. Siksi tänä päivänä tehdään uuskopioita suoraan ensimmäisistä tai korkeintaan toisista masterin kopioista laatunauhoille (avokela) jolloin yhden albumin hinnaksi tulee 350-550 euroa. Mutta silloin ääni ja dynamiikka alkaa olla parasta mitä rahalla saa - kunhan sitten kuunteluvälineet (signaalitie) on alusta loppuun yhtä hyvää
Täällä on näitä pitkin linjan ääniammattilaisiakin, jotka voivat kommentoida paremmin. Tämä nyt enemmän harrastelijan kokemuksesta ja mielenkiinnosta kirjoitettua