Myöhemmässä vaiheessa valmistettujen HCM 510 Damatic monitorien tyypiksi vaihtui ACM20 + tarkemman mallin määrittävä numerosarja ja tuo selväkielinen mallinimi jäi pois laitekilvestä.

Jari

Kone Oy:n käyttämä 12 tuuman mv-monitori oli Saloran valmistama. Melko tukeva muovinen kotelo, koko elektroniikka yhdellä kortilla. Varaosana matkoilla minulla oli koko piirikortti.

Neuvostoliittoon menneissä monitoreissa oli kuvan vakavuuden kanssa ongelmia. Neuvostoliitossa kun 50 Hz ei ole kuin 48..49 Hz. Tuo pieni ero kenttätaajuuden ja verkkojännitteen välillä tärisytti kuvaa melkoisesti. Asiaa tutkittiin Kivenlahdessa. Meillä oli käytössä invertteri, jolla saatiin tehtyä verkkosähköä noin 45...55 Hz. Totesin, että plus-miinus 3 Hz on pahin heitto.

Kokeilin myös, että mitä kautta tuo taajuusero vaikuttaa kuvaan. Yllätys oli, että kuvaputken kaulalla olevat magneetit keräävät verkko-osasta hajamagneettikenttää. Niin väri- kuin mustavalkokuvaputkissa. Kokeiluna tein vielä myy-metallista suojan magneeteille, niin silloin värinä vaimeni huomattavasti.

Kun Salora toimitti niitä 20 tuuman värimonitoreja (IPSALO-teknikkkaan perustuvia), niin niistä joudutiin rapsimaan pois verkkopuolen häiriönpoistokondensaattoreja. Niitä kautta meni runkoon pieniä virtoja, jotka myös aiheuttivat kuvan heilumista.

Tuossa Saloran monitorissa oli videopääteaste piirilevyllä, joka oli kuvaputken kannan varassa. Siitä aiheutui, että lentorahtina menneistä monitoreista katkesi kuvaputken kaula. Ei kestänyt tärinää. Asiaa tutkittiin VTT:n laboratoriossa: monitori pöydälle, joka oli kuin iso kaiutin. Monitoria tärisytetiin erilaisilla taajuuksilla ja amplitudeilla. Tuntui hurjalta katsella, kun koneiston alumiinirunkokin näytti olevan jollain resonassitaajuudella kuin paperia. Taisipa katketa joku kuvaputken kaulakin.

Heikki M

Mielenkiitoisia muisteluja.
Nämä monitorit olivat varmaankin "tyyriitä" niitä hankkiville yrityksille?

Oliko näissä teollisuuteen tehdyissä monitoreissa 0.28 viivavälin kuvaputki tai vain M-alkuinen kuvaputki; normaalia kestävämpi?

Tuommoinen Finluxin 19 tai 20 tuuman monitori saatiin meille Raahen tekuun 1984-1985, ja siinä oli mukana joku Tektronixin grafiikkapäätettä (tms) matkiva älypurkki, jonka avulla oletuksena näyttö toimi RS232 liitäntäisenä sarjapäätteenä.

Olisi mukava tietää mikä tuo purkki oli, koska kouluajoilta mullakin on jäänteenä jotain PR1ME tietokoneelle tehtyjä ohjelmia, joilla sai grafiikkaa tulostettua tuolle Finluxin päätteelle.

--
Tuukka OH3MVV

Jorman kertomaa Hyrkäksen HCM510 monitoria valmistettiin todella kauan. Tyyppinumerouudistus johtui siitä, että erilaisia asiakasmuunnoksia tuli kokoajan lisää ja niiden hallinnointiin piti kehittää ratkaisu. Minun tietojeni mukaan HCM tuli sanoista High resolution Color Monitor. Ohjelmaan tuli myöhemmin SCM-510 ja nimi tietojeni mukaan oli lyhenne Super high resolution Color Monitor. Sillä päästiin jopa huikeaan 640x480 (VGA) resoluutioon. HCM monitorien valmitus jatkui muistini mukaan 90-luvun loppupuoliskolle asti ja jopa pitempään kuin tuo uudemman mallin.
80-luvun automaatiojärjelmissä grafiikkakontrollerissa oli jokaisessa järjestelmässä omanlaisensa poikkeutustaajuudet ja videoajoitukset, joihin nämä monitorit sovitettiin komponenttimuutoksin ja erilaisin säädöin. Ammattilangissa puhuttiin monitorin virityksestä.

HCM monitorin kuvaputken pisteväli oli 0,47 mm SCM monitorien 0,31 mm.
Mitä tulee TV putkien pisteväliin se ei ollut vakio vaan keskellä ruutua 0,8 mm ja laidoilla isompi. Näitä TV putkia käytettiin mm Aspon matkustajainformaatiomonitoreissa.

Jari

Minulla on itse tehty testikuvageneraattori; Elector-lehden kytkentään perustuva. Siinä oli Latticen ohjelmoitava IC, jonka sai ostaa Electorin verkkokaupasta valmiiksi ohjelmoituna. Hankin siihen kuitenkin pelkän IC:n; vailla ohjelmaa. Se ohjelmointi jäi, kun ei ollut ohjelmaa yms.
Tuo laite on vieläkin jossain säästettynä. Sen saa halvalla, joka kokee tarvitsevansa.