Terve vaan kaikille. En ole varsinaisesti perinneradioharrastaja. Liiteriä siivotessa löytyi erittäin mielenkiintoinen radio. Aluksi toivoisin tunnistusapua mikä vehje oikein on.

Laitteessa ei ole omaa kovaäänistä. Takalevyssä on liitännät:
- Kontroll Lautsprecher
- zum Helltastgerät


Etulevyssä on pari epätyypillistä säätöä:
- Bandbreite
- Modulation aus/ein

Eli onko jonkun kaukokirjoittimen vastaanotin?

Toivottavasti kuvat tuli kyytiin. Millä viestiin saa enempi kuin kaksi kuvaa mukaan?

73 Juha oh2nlt

Keskusradio?

Timo

Kiitoksia vastauksista. Olin näköjään asian jäljillä tuon kaukokirjoitin arvauksen kanssa. Tässä vielä kuva kaistaleveyden säädöstä ja viritysnupista. Viritysnupissa on vaihteet. "kakku" on karkea säätö ja nuppi hienosäätö.

Asteikkolasista katsottuna laitteen bandit on suunnilleen:
- 150-500kHz
- 515-1800kHz
- 1.8-6.4MHz
- 6,5-22,2MHz

Eli jos lähtee soimaan niin jotain perinneradiotapahtumia voi hyvin workkia tällä vastaanottimella.

t. Juha

Tietääkö kukaan mitä Dämpungsarm tarkoittaa konkan spekseissä ?

Tässä vielä kuva laitteen putkisarjasta. Näistä saa kommentoida mitkä on harvinaisia ja mitkä ei putket kun ei ole minun leipälaji.

t. Juha

Viritysputkelle menee komea suojattu kaapeli.

EL12 ja AZ12 putket olivat irti kannoistaan. En tiedä oliko hyvä veto tehdä "pikakorjaus" pikaliimalla. Ajatus oli estää lankojen katkeaminen.

EL12 on ikävän harmaa juuresta ja päälaelta. Ettei vaan olis päässyt ilmat sisään.

Onko hyviä ohjeita mitä kannattaa tarkistaa ja mitata ennen kuin alkaa nostaa jänniteitä vehkeeseen?

t. Juha

Hieno peli ja ehdottomasti säilytettävä museoesine!
Voitko Juha kertoa jotain laitteen historiasta, mistä ja miten se on liiteriin kulkeutunut?

Hellschreiberista löytyy tietoa mm tältä foorumilta
http://www.radiohistoria.fi/cgi-bin/yabb2/YaBB.pl?num=1305288011
sekä
http://personal.inet.fi/koti/antero.tanninen/Hellscreiber.html
http://koti.mbnet.fi/ekko/hellk.html

Putket ovat tyypillisiä 1940-luvun E11 eli ns terässarjan putkia, tehoputket sentään lasikuoressa.
EL12 on normaalin näköinen, ellei yläpää ole valkoinen?
Dämpfung on vaimennus, Dämpfungsarm… heikko, huono? Onko siis pieni vaimennus?

Hellillä kyllä workitaan, pitää sopia, että joku lähettää sopivilla taajuuksilla ja sitten vielä tarvitaan se kirjoitin…

Laite näyttää kyllä aika terveeltä, vähän on ruostetta, myös verkkomuuntajassa, onkohan kunnossa?
Varovasti vaan säätömuuntajalla sähköä sisään ja seurataan, mitä tapahtuu…?

Tuohon pikaliimajuttuun vain sen verran, että se ei tuppaa kestämään lämpöä. Toki väliaikaisena paikkauksena toimiva, mutta ei siis kestä käyttöä. Liima muuttuu lämmössä (kuumassa lasissa) valkoiseksi "jauhoksi". Ehkä joku tietää sopivan ja helppokäyttöisen lämmönkestävän liiman?

Kiitoksia neuvoista ja vihjeistä.

Ei ole tosiaan mistään kananruoka konkista tehty vaikka löytyikin kirjaimellisesti kanalasta kaiken paskan alta. Merkillepantava yksityiskohta on myös kontrolli/auditointi maalaukset kaikissa juotoksissa. Puu- ja metalliosien säilyminen myös hämmästyttää.

Historiasta en valitettavasti tiedä mitään. Jotain vihjeitä saa liitteenä olevasta  IMG_0586 kuvasta missä näkyy pari 70...80-luvun Philipsin konkkaa. Eli laite on vielä ollut käytössä ja sitä on korjattu. Miten vehje on meille tullut en tiedä. Vastauksen tietävät kasvavat jo koiranputkea.

t. Juha