Täällä Turussa on eräässä vanhantavaranliikkeessä myynnissä 1920-luvun lopun ASA 4.
Hintalapussa on kohtuullisen korkea hintapyyntö ja uteliaisuuttani menin liikeeseen sisälle tutustumaan vastaanottimeen tarkemmin.Pyysin saada avata kotelon kannen ja sieltähän löytyi joku transistorimatkaradio, ihan siististi kyllä asennettu mutta..

Nipa

Lainaus:


Leikillisesti, onko toi sen suurempi synti kuin vaihtaa johonkin museo-Jawaan kärjetön sytytys käytettävyyden parantamiseksi, ulkoasu säilyy ennallaan

Samaa mieltä kuitenkin, wanhan tavaran raiskaustahan tuo on.

Kyllä Reijo ja Tervo ovat valitettavasti oikeassa. Kaikkea vanhaa on vaikea aina arvostaa. Aika alailla auttaisi jos Suomeen saisi edes yhden am-aseman jota voisi noila vanhuksilla kuunnella. En osaa arvata onko se edes lakien mukaan mahdollista yksityiselle tai edes yhdistykselle. Laitteet ja lähettimet eivät varmaankaan ole ongelma. Vaikeampi on varmaan löytää am-antennin tarvitsema vapaa maa-alue.

Edes omaa ohjelmaa en haaveile, aika lailla YLE:n rinnakkaisohjelma kelpaisi sellaisenaan. Melko paljonhan sieltä tulee "entisten nuorten sävellähjä"  tyyppistä ohjelmaa joka sopii hyvin tuohon am-maailmaan. Onkohan joukossamme jäsentä joka olisi töissä Ficoralla tai Liikenne miniteriössä? Jos on niin tässä olisi kahvipöytä hyvä kahvitunti avaus.

pentti

Tällainenhan sen pitää putkiradiomiehillä luonnollisesti olla: http://www.6v6.co.uk/cp/Scripts/prodView.asp?idproduct=304

Toisin sanoen putkilla toteutettu "AM-generaattori".
40 puntaa ei ole paha hinta kaksiputkisesta laitteesta.

En ole lukenut laki- tai asetustekstejä SER-alueen osalta. Jotenkin maassa olisi vihreä käsitys että kaikkea tulee kierrättää. Vaan kun kierrätetään bakeliittikoteloita bisnesmielessä. Kaikki muu - jopa taltioimisen arvoinen - menee suoraan vaihtolavalle ja sieltä sitä ei saa mennä pois ottamaan. Alan kauppiaat kun laskevat että mitä vähemmän kiertää niin sen enemmän voi myydä uutta.
Tuore mB-julkaisu kertoo "Mukana kulkevasta kaijuttimesta", josta tullenee suuri hittituote kaikkien korvanappien tilalle iPhoneihin ja mitä niitä nyt sitten on turhakkeina keksitty.
Jo 50-luvulla ja varsinkin siitä eteenpäin oli matkaradio jokaisen menevän miehen kädessä.
Odottelen että joku bisnesmies heittää näistä matkaradioista kaiken muun roskiin paitsi kaijutinta. Ja juottelee nastoihin kaapelin ja liittimen, joka käy näihin iPhoneihin.

On tarkoitus jossain vaiheessa rakentaa jonkinlainen pienitehoinen lähetin esittelytilan nurkkaan, jolla voisi lähettää hyllyssä oleviin kunnostettuihin AM-vastaanottimiin koelähetyksiä. Oishan se mukavaa esitellä kuinka vanha radio soi.

Selvittämättä on minkälaisen tulee ratkaisun olla, jotta ei kovin pahasti ylitetä laillisuuden rajoja?

Jorma

Lainaus:


Ymmärrän erittäin hyvin tämän näkemyksen asiaan, en minäkään haluaisi. Mutta likipitäen keskellä kaupunkia olevassa kahdeksanrappuisessa ja kuusikerroksisessa betonikompleksissa on keskiaaltojen (ja ylipäänsä radioharrastuksen suhteen) joitain pahempiakin häiriölähteitä kuin yksi antenniton milliwattilähetin. Veikkaan (en tiedä, kukaan ei ole tullut kertomaan) että jos minun kämpästä jotain häiriöitä naapureille tai muulle lähipiirille on, niin ne on noista kaupallisista hamssikoneista.

Mukavaa tosin oli juhannuksena maaseudulla kuunnella SWR:n lähetystä keskiaalloilla. Miten lienee olisi talvella pimeän aikana, ehkä ihan kokonaan uusi kuunteluelämys?