Normaali aihe Kymmenen radion viat (Luettu 8213 kertaa)
PekkaM
Full Member
***
Poissa


SRHS

Viestejä: 120
Kymmenen radion viat
21.03.2012 klo 23:19:28
Tulosta viesti  
Mielenkiinnon vuoksi keräsin yhteenvedon kymmenen korjaamani ULA -putkiradion vioista. Rajasin otoksen E80-sarjan putkilla toteutettuihin vastaanottimiin. Osa oli ollut pitkäänkin käyttämättä, osaa myös säilytetty ulkovarastossa, mutta kaikki tähän valikoituneet koneet olivat ulkoisesti vähintään kohtuullisessa kunnossa, ja siten helpohkosti entisöitävissä. Vaikka useimmat radiot menivätkin varastohyllylle, korjasin ne kuitenkin käyttökuntoon. Kymmenen radion viat on listattu liitteen taulukoon korjausjärjestyksessä (toivottavasti liittäminen onnistuu).

HAVAINTOJEN YHTEENVETO

1. Sähköturvallisuus
Kolmessa radiossa oli rikkinäinen sähköjohto tai määräysten vastainen pistotulppa. Asiantuntijamme sai näistä korjattavaa. Verkosta runkoon olevat kondensaattorit pitää vaihtaa hyväksytyiksi Y- tyyppisiksi tai poistaa. Yhdessä koneessa tällainen kondensaattori oli, sen poistin. Myös varmistin, ettei missään ollut verkkoantennia ja mittasin liittimien ja muiden kosketeltavissa olevien kohtien jännitteet.

2. Virtalähde ja anodijännitelinjat
Kahdessa radiossa oli hapettunut sulake ja sulakkeenpidin. Toisessa virran kulku oli tämän takia kokonaan estynyt ja radio siten mykkä. Yhdessä radioissa oli pahasti vuotavien hilakondensaattoreiden takia pääteputkiparin anodivirta niin suuri, että lämpösulake oli lauennut. Neljässä koneessa oli melkoinen verkkohurina kuivuneen suodatuselektrolyyttikondensaattorin takia. Yhden koneen tasasuuntajan jännitehäviö oli paljon normaalia suurempi ja se myös kuumeni tavallista enemmän. Vaihtoonhan se meni. Yhdestä koneesta puuttui ULA -etupään anodijännite johdon oikosulun takia palaneen suojavastuksen vuoksi. Toisessa radiossa oli sama tilanne täysin oikosulussa olevan jännitelinjan kondensaattorin takia. Kahdessa muussa radiossa anodijännite oli turhan matala jännitelinjan kondensaattorivuodon seurauksena.

3. ULA- ja AM -etuasteet
ECC85 meni vaihtoon  kolmessa tapauksessa. ECH81 kaksi kertaa. Yhdestä radiosta oli katkennut ULA -purkista variometrin naru. Virittämään pääsin kaksi konetta. Toimintaa vaivasivat myös edellä mainitut anodijännitelinjan ongelmat.

4. Välitaajuusasteet ja ilmaisimet
Välitaajuusasteissa ei ollut varsinaisia vikoja em. viritystarvetta lukuunottamatta. Ilmaisimien osalta EABC80 meni vaihtoon kaksi kertaa.  ULA-ilmaisimen elektrolyyttikondensaattori vuoti häiritsevästi kahdessa vastaanottimessa.

5. Pientaajuusasteet.
Pääteputken ohjaushilan kondensaattori meni vuodon takia vaihtoon kuudessa koneessa ja katodin elektrolyyttikondensaattori neljä kertaa. Muita pientaajuusosan kondensaattoreita tarvittiin kuuteen radioon. Pääteputken/putkien vaihtotarve oli kolmessa radiossa. Erilaisia muita vikoja oli kolmessa tapauksessa.

6. Käyttölaitteet
Lähes kaikkien radioiden kytkimissä oli ongelmia. Yleensä kolmen konstin puhdistus ja voitelu auttoi, mutta todella työläitä kytkimien kosketusongelmia oli neljässä koneessa. Yhdestä radiosta oli ULA- painikkeen liuku poikki. Yli puolessa koneista oli potetiometrin puhdistustarve, mutta kokonaan vaihtoon meni vain yksi potentiometri. Painikkeet vaativat korjausta kaksi kertaa. Näköviritysputki meni vaihtoon neljässä radiossa, asteikkolamput viisi kertaa. Kahdesta radiosta oli asteikkonaru poikki.

7. Kotelon puhdistus ja ulkoasu
Kaikki radiot vaativat imuroinnin ja puhdistuksen. Kaksi koteloista ei vaatinut muuta käsittelyä, neljä käsittelyn huonekaluöljyllä ja loput neljä pientä vaurioiden korjausta plus ranskalaisen kiillotuksen tai viimeistelyöljyn.
  

Kymmenen_radion_viat.png ( 30 KB | 0 latausta )
Kymmenen_radion_viat.png
Sivun alkuun
 
IP kirjattu
 
PekkaM
Full Member
***
Poissa


SRHS

Viestejä: 120
Re: Kymmenen radion viat
Vastaus #1 - 21.03.2012 klo 23:29:54
Tulosta viesti  
JOHTOPÄÄTÖKSET JA SUOSITUKSET

Kaikissa radioissa oli useita korjattavia kohteita, ts.  radion toiminnan pysäyttänyt pääasiallinen vika ja sen lisäksi joukko muuta korjattavaa. Keskimäärin radioissa oli yhdeksän toimenpiteitä  vaatinutta vikaa tai puutetta, minimissään kaksi ja enimmillään  viisitoista. Kokemusteni perusteella itselleni tekemä  tarkistuslista on seuraava:

1. Sähköturvallisuus:
Sähköturvallisuuten liittyvät asiat pitää aina tarkistaa ja tarvittaessa korjauttaa asiantuntijalla: Sähköjohto, pistotulppa, sulake, muuntaja, verkosta runkoon kytketyt kondensaattoreiden vaihto Y-tyyppisiksi/poisto, mahdollisen verkkoantennin irtikytkentä, pääsyn estäminen jänniteellisiin osiin, jännitteen mittaus kosketeltavista osista. Myös itse korjaustilanteen sähköturvallisuus pitää muistaa, sillä radioissa on yli 200 voltin jännitteitä. Käytän korjauksissa aina suojaerotusmuuntajaa.

2. Virtalähde ja anodijännitelinjat:
Pitkään käyttämättömänä ollen koneen kytken verkkon radion ja suojaerotusmuuntajan väliin kytketyä säätömuuntajaa käyttäen. Lähden vähitellen nostamaan jänniteitä ja annan suodatuselektrolyyttikondesaattorille aikaa elpyä. Mittaan radion ottaman virran ennen ja jälkeen 
korjauksen, Lasken vastaavan tehonkulutuksen ja vertaan tyyppikilvessä ilmoitettuun arvoon. Oikein toimivassa koneessa kulutus on yleensä selvästi alempi kuin tyypikilvessä ilmoitettu lukema. Kuuntelen suodatuselektrolyytin kunnon verkkohurinan perusteella tai katson oskilloskoopilla. Mittaan anodijännitteet ja tutkin alhaisen jännitteen tapauksessa kondensaattorien vuodot. Vikaherkimpien kondensaattorimerkkien tapauksessa vaihdan anodijännitteessä kiinni olevat kondensaattorit ilman sen kummempaa tutkimista.

3. Etuasteet
Virtalähteen ja jännitelinjojen ohella ULA-etuaste on toinen pääasiallinen ULA-alueen kuulumatomuuden syy. Jos anodijännite ok, niin ECC85:n vaihto usein auttaa asiassa eteenpäin. Tosin muutkaan viat eivät ole harvinaisia. Taajuuden ryömiminen johtuu usein putkesta, mutta aiheuttaja voi olla myös kondensaattori.

4. Välitaajuusaste ja ilmaisimet
Välitaajuusviat ovat harvinaisia. Ilmaisinpuolella ULA-ilmaisimen elektrolyyttikondensaatori (silloin kun käytössä) kuuluu tarkastettavien asioiden listalle. Em. kondensaattorin ohella EABC80 on yleisin vian syy tällä alueella.

5. Pientaajuusasteet
Pääteputken hilakondensaattorin ja katodikondensaattorin vuodot ovat niin yleisiä, että olen alkanut vaihtaa ne kaikkiin korjaamiini radioihin. Oiken toimivassa EL84 pääteasteessa katodin ja maan välinen jännite on n. 6V ja hila maan potentiaalissa.  Viallisia kondensaatoreita vai olla toki muitakin. Myös potentiometreissä on vähintäänkin rahinaa. Itse pääteputki näyttäisi olevan melko
harvoin kokonaan toimimaton.

6. Käyttölaitteet
Nuppien, painikkeiden, astekkolamppujen ja näköviritysputken viallisuuden havaitsee helposti. Kytkimien kontaktiongelmista johtuva radion kuulumattomuus tai huono kuuluminen ovat joskus vaikeasti löydettäviä vikoja, mutta ovat valitettavan yleisiä. Jos kuulumattomuuden syy ei ole tehonsyöttö, ULA-etuaste tai putkivika, kytkinvika on hyvä seuraava ehdokas.

Toivottavasti yllä oleva luettelo auttaa harrastusta aloittavia tekemään omaa tarkastuslistaa ja helpottaa vikojen löytämistä. Mitä tulee varsinaiseen korjaamiseen, itse haluan käyttää perinteitä kunnioittavaa korjaustapaa, ts. yritän pitää lopputuloksen mahdollisimman alkuperäisenä.


  
Sivun alkuun
 
IP kirjattu
 
plamminen
God Member
*****
Poissa


SRHS: 610

Viestejä: 1552
Sijainti: Loviisa
Re: Kymmenen radion viat
Vastaus #2 - 22.03.2012 klo 13:05:22
Tulosta viesti  
Hienoa että olet ko. tilastoa pitänyt. Tosi käyttökelpoinen taulukko. Kun on muutaman vasta (5kpl) korjannut kaikki ovat olleet tuon listan mukaisia yleisempiä vikoja. ECC85 ja virtalähteen elkot.

pentti
« Viimeksi muokattu: 22.03.2012 klo 13:36:11 Kirjoittaja plamminen »  

Pentti Lamminen
Sivun alkuun
 
IP kirjattu
 
IlpoJaakko
God Member
*****
Poissa


SRHS

Viestejä: 777
Re: Kymmenen radion viat
Vastaus #3 - 24.03.2013 klo 16:49:19
Tulosta viesti  
Kaikissa putkilaitteissa käynnistettäessä hehkuvirta on suuri ennenkuin hehkulanka saavuttaa oikean lämpötilan. Samoin vanhat lyytit joutuu pikkuhiljaa elvyttämään. Ellei tuota säädettävää verkkojännitettä ole käytössä, niin käynnistysvirtasysäystä voi rajoittaa yksinkertaisesti NTC-vastuksella. Niitähän oli esim putkitelkkareissa. Siis verkkojohtoon välille NTC. Oltava tietysti huolellinen ettei sähköiskua hanki. Myöskin NTC:n kuumeneminen huomioitava. Esim tyypillinen putkiradio 30 W ja eteen NTC 500 ohm.
Verkkokäyttöisten laitteiden kanssa on hyvä aina aloittaa mittaamalla resistanssit verkkopistokkesta runkoon sekä pistokkeiden välillä virtakytkimen on/off-asennoissa. Saattaa välttyä sähköiskulta, sulakkeen polttamiselta  tai jopa savu- ja tuli-ilmiöiltä. 
Aikaisemmin ollut jännitevalinta 220 V kannattaa myös kääntää ajanmukaiseen 230.. 245.
  
Sivun alkuun
 
IP kirjattu
 
Miniwatt
Senior Member
****
Poissa


SRHS 10

Viestejä: 319
Sijainti: Janakkala
Re: Kymmenen radion viat
Vastaus #4 - 09.04.2013 klo 08:53:51
Tulosta viesti  
Yhdenlainen kuva aiheeseen:
  

vaihtokunnossa.jpeg ( 122 KB | 0 latausta )
vaihtokunnossa.jpeg

K-P H
Sivun alkuun
 
IP kirjattu