Lainaus:Hyvä että Arton tavoitteet selveni.
...se esiin ottamasi Wiion laki onkin todella osuva.
Edelleen esittämäni peruskysymys on vaille vastausta.
Siis, mitä perinteitä halutaan vaalia sillä tavoin, että 70-luvulla suunniteltuja/valmistettuja sotilasradioita käytetään Perinneradiotapahtumissa yhteydenpitovälineinä ?
Se on mielestäni täysin selvää, mitä perinteitä vaalitaan silloin, kun alkuperältään suomalaisilla tai Suomessa käytössä olleilla toisen maailmansodan aikaisilla radiolaitteilla työskennellään Perinneradiotapahtumissa.
Lainaus:Varmaan nyt, kun on kohta kuuden vuoden kokemukset, sanamuoto voisi olla toinen. Emme kuitenkaan ole halunneet muuttaa sitä.
Miksi ?
Lainaus:Jos rajoitamme mukaan vain laitteet "valmistus vuonna 1945 tai ennen sitä" sulkisi pois ankarasti tulkittaessa jo VREHBt, Sipit. Voitaisiin jopa kysyä ovatko edes VRFKt hyväksyttyjä koska niiden rakennetta on oleellisesti muutettu peruskorjauksissa. Ei ole sama laite kuin jatkosodassa.
Onko tarvetta mennä äärimmäisyydestä toiseen ?
Jos näihin muutettuihin radioihin on lisätty transistoreja, niin silloin laite ei mielestäni saisi enää täyttää Perinneradion kriteerejä.
Olen toisen harrasteeni kautta tutustunut hyvinkin perusteellisesti toiseen hieman vastaavanlaiseen traditioon.
Suomessa harrastetaan laajassa mitassa ns. Perinneammuntalajeja, joissa aseina käytetään tarkkaan määriteltyjä suomalaisia tai Suomen sodissa käytössä olleita sotilaskiväärejä ja -pistooleja. Reserviläisurheiluliitto ry. on ollut asiassa aktiivinen, ja käytettyjä aseita, varusteita ja kilpailusääntöjä koskevat määräykset on saatu laadituksi.
Kts.
http://www.resul.fi/index.phtml?s=50Eri lajeissa käydään useita kilpailuja vuosittain eri paikkakunnilla aina SM-kisoihin asti.
Jotakin vastaavaa säännöiltään harkitumpaa voisi ajatella myös Perinneradiopuolelle.