Tosihifistit vastaavat kukin omalla tavallaan mutta tavallinen kuuntelija joka ei erota äänessä mitään muutosta kun verkkotöpseli käännetään toisin päin ei varmaankaan huomaa mitään eroa jos kyseessä on tavallinen radion vahvistin. Kitaravahvistin voi olla oma lukunsa kun siellä on mukana runsaasti särökomponentteja mutta niistä en osaa sanoa. Ennen muinoin käytettiin audiopuolella paperikondensaattoreita jotka ovat kaikilta sähköisiltä arvoiltaan huonompia kuin mikään muovikondensaattori, joten siitä vaan. Jos kyseessä on putkivahvistin, tarkista jännitekestoisuus. Polkojen häviökerroin suurilla taajuuksilla on huonompi, samoin induktanssi tahtoo olla suurempi. Mutta nämä tulevat esiin vasta radiotaajuuksilla, äänitaajuuksilla eroilla ei ole käytännön merkitystä.

Siitä tulikin mieleen, onko kerkojen jännitekeston tunnistamiseen jotain universaalia tapaa? Toleranssi taitaa olla merkitty kirjaimella, lämpötilakerroin väreillä, mutta entä jännitekestoisuus?

Reijo

Tässä olisi nimenomaan yritys parantaa nettimodausohjeen mukaan Yeasu FRG-100 äänenlaatua. Yksi kondensaattori vaihtuisi eriarvoiseen ja yksi tulisi lisää. Se vaihtuva konkka selvisi kerkoksi vain osalistan perusteella , ulkonäön perusteella en sitä osannut päätellä vaan polkoksi olisin sanonut. Noiden osien vaihtaminen/lisääminen vaatii printtilevyn (main board) irrottamisen ja aion tehdä sen vain kerran.

Taisinpa katsoa service manualista väärää konkkaa kun tuon vaihdettavan (C1183)kohdalla onkin vain cap. eikä ceramic cap. Voi se siis tosiasiassa ollakin joku muovikonkka. Tuon R1165 rinnalle tulee myös konkka (cap.) ,ilmeisesti siihenkin sopii kerko. Sekä polkoja että kerkoja on nyt ostettuna.

Kyllä näyttäisi tu C1183 polko olevan.
http://ijl.fi/laitekuvia/frg_100_c1183.jpg

On siinä Jaappanin poika taas tässäkin vastaanottimessa säästänyt kun on käyttänyt kourallisen hyppylankoja 2-puoleisen piirilevyn sijaan....
http://ijl.fi/laitekuvia/frg_100_c1183.jpg
Se ei oikein tuohon aikaan ollut myöskään halvemmissa japanilaisvastaanottimissa suosiossa maatasojen käyttö piirilevyissä päällipuolella mikä taas oli selviö RF-puolella kalliimman pään laitteissa.

Ilpo

Polko on hyvä komponentti audiopiireihin mutta kerko ei välttämättä sitä ole. Tämä johtuu siitä, että kerkolla on pietsosähköisiä ominaisuuksia. Vain np0-keramiikka on sopii audiopiirien signaalitielle.

Luulisin kysymyksessä olevan samasta ilmiöstä. Periaatteessa kerko saattaisi toimia kaiuttimena.