60-luvulla syntyneenä on tämä kapistus jäänyt välistä. Millä periaatteella tämä vehje toimii? Onko kyse generaattorista? Selittäkää tietämättömälle

Perinnetietoutta on saatu elektroniikkaa vähemmän elektroniikkaa tietäviltä vanhemmilta. Eikä se tieto ollut kovin mairittelevaa ko.laitteesta. Mutta se on historiaa, johon ei enää kannata takertua.

Silloin joskus, eli 60-luvun puolenvälin jälkeen tuli huollettavaksi putkilla toimivia autoradioita. Katselin silloin silloin silmä pyöreänä virtalähdeosaa, jossa sirisevä vibraattori katkoi tasasähköä muuntajalle.

Taas menee mielikuvan puolelle, mutta muistelen vibraattorin olleen metallikuorisen pistokeliitännällä olleen laitteen.

Heikki M

Laitanpa tänne kuvan Fenno SRUn (vm. -36) vibrasta, kun aiheessa sivutaan mekaanisia jännitemuuttajia. Itse vibran kärjet ovat etualalla olevassa kannasta irroitetussa purkissa jousikeinussa. Purkki on keskellä olevassa kannassa. Kanta on vielä vaahtömuovityynyn päällä ja ihme kyllä vaahtomuovi on edelleen joustavaa. Viimeksi radion toimintaa kokeilin tasavirralla 80 -luvulla ja silloin toimi, vaan pärisihän se pehmikkeistä huolimatta.

-Jouko

P.S. Jos löytyy kytkentäkaaviota, niin kiinnostaisi tietää miten tuo on muuten tehty. Ei viitsisi purkaa enempää.

Kyllä se tuon tyyppinen näyttää olevan. Philipsilläkin on tuolta ajalta joitakin malleja Rm:ssä.
Vasemmalla olevat peltipurkit tuntuisivat mittausten mukaan olevan kelapurkkeja ja oikealla alhaalla oleva akun oloinen peltilaatikko kondensaattoripaketti.

-Jouko

ASAn ja Philipsin anodikojeet ovat löytämässä uuden kodin. Palaan asiaan, jos tulee mutkia matkaan.

Tuli mieleen, että tavallisesta piirilevyreleestä voisi saada aikaan vibraattorin. Ideassa ei varmasti ole mitään uutta auringon alla mutta raportoin kuitenkin havainnoistani. Tein muutaman pikaisen kokeen 12 voltin releellä ja pienellä 230/10 voltin muuntajalla (4,5 VA). Releen käämi oli sarjassa muuntajan 10 voltin käämin kanssa ja kontaktit kytketty releen käämin rinnalle niin, että se aikaansai värähtelyn. Muuntajan ensiöpuolella oli diodisilta (4 x 1N4007) ja 47 uF elko. Elkon rinnalla oli vielä 10 kohmin tai 15 kohmin vastus kuormana. Virtalähteenä oli paremman puutteessa 9 voltin paristo. Mittasin elkolta n. 60-80 voltin jännitteitä riippuen kuormasta ja pariston jännitteestä (kokeilin useita paristoja). Ilman kuormaa jännite nousi muutamiin satoihin voltteihin. Ulostulojännite kuorman kanssa suureni hieman kun laitoin toisen pariston rinnalle, joten esim. 12 voltin akusta saisi varmasti helposti riittävän jännitteen aikaiseksi. 9 V:n pariston sisäresistanssi on aika suuri, joten se ei antanut tarpeeksi virtaa.

Jos ei halua käyttää transistoreja niin tuo olisi helppo ja yksinkertainen kytkentä. Sen haittapuolena on mm. se, että rele on aika äänekäs. En tiedä kuinka kauan se kestää tuollaista käyttöä mutta releen voi aina helposti vaihtaa jos sille tekee pistokkeen. Konkka tai diodi kontaktien rinnalla voisi pidentää ikää. Sekin ongelma on, että 2 voltin akkukäyttöä varten voi olla vaikea löytää sopivaa relettä tai muuntajaa, joten hehku täytyy järjestää erikseen ellei tee alentavaa regulaattoria mutta sitten kytkentä monimutkaistuu taas.

Tarkoituksenani ei ole kehittää tätä eteenpäin mutta oli hauska kokeilla miten se toimisi muutenkin kuin idean tasolla.

Timo