Sivunvalintanappi Sivu: 1 [2] 3 4 5 Lähetä aiheTulosta
Erittäin kuuma aihe (Enemmän kuin 25 vastausta) Finlux colibri (Luettu 44682 kertaa)
HeikT
God Member
*****
Poissa


SRHS 782

Viestejä: 766
Sijainti: Lohja
Re: Finlux colibri
Vastaus #15 - 29.03.2010 klo 18:14:55
Tulosta viesti  
Hei kaikille!

Olen uusi nimi täällä foorumilla, mahdollisesti jotkut suomalaisissa tv-tehtaissa työskennelleet
henkilöt tunnistavat minut nimimerkkini perusteella. Työskentelin Lohjalla Finlux tv-tehtaan
tuotekehitysosastolla 1976-1980 ja osallistuin sinä aikana mm. Finlux TC/RC-sarjan, OBC:n ja OBC Computunen elektroniikkasuunnitteluun. Tällä 'Finlux colibri'-palstalla on muutamissa mm. OBC:tä käsittelevissä viesteissä epätarkkauuksia jotka haluan täten korjata... tärkeimpänä se että OBC syntyi Lohjalla Finluxin tuotekehityksessä jo -77 eikä vasta Turussa v. -79 jälkeen ASAn liiketoimintojen oston yhteydessä.

Historiasta... Finluxin juuret ovat sittemmin Lohjan Kalkkitehtaan omistukseen siirtyneessä
Lohjalla sijainneessa Iskumetalli Oy:ssä joka valmisti ruotsalaisen Luxorin lisenssillä radioita ja telkkareita v. 1949 alkaen. Ensimmäiset mv-televisiot valmistettiin 1958. Vuonna 1971 Luxorin lisenssisopimus irtisanottiin ja perustettiin Finlux Oy ja 1972 alkoi Finlux Peacock väritv:n valmistus. Laite oli 26" kuvaputkella varustettu RCA:n tyristoripoikkeutuskonseptin mukainen laite, suunnittelutyö oli Martti Ahavan labran tekemä. Jos joku lukijoista ei Ahavaa tunne niin googlettakoon, hän oli eräs radioalan pioneereista Suomessa. Design oli ajanmukainen, hirmu määrä erilliskomponentteja moduleissa jotka oli liitetty sivu- ja pohjachassikseen heikko- laatuisilla tappiliittimillä jotka olivat tuon laitteen tyyppivika kuten nimim. jsmaa on tällä palstalla aiemmin kertonut. Peacockia valmistettiin vuodesta 1972 aina loka/marraskuulle 1974 asti.

Colibri syntyi siten että 1974 Peacockille tehtiin face-up korvaamalla mekaaninen valinta-näppäimistö hipaisuvalinnalla. Muilta osin kytkentäkaavio ja mekaaninen rakenne oli lähestulkoon sama samoine tappiliitinongelmineen. Colibria tehtiin kevääseen 1976 asti jolloin Finlux TC-sarjan 20"/22"/26" valmistus alkoi. TC-sarja oli myös RCA:n tyristorikonseptin mukainen. Rakenne oli vanha tuttu, sivuchassis ja pohjachassis lisämoduleineen. Säätö-yksikössä oli 8 hipaisuvalintapaikkaa. TC:stä kehitettiin kesällä -76 22" ja 26" RC-sarja
(Remote Control) kaukosäätötelevisiot. Kaukosäätö toteutettiin siihen aikaan koodatulla ultraääni-systeemillä, infrapunaledejä ei vielä ollut.

TC/RC-sarja oli melkoinen sähkönsyöppö ja 26-tuumaisen lähes parinsadan watin teho aiheutti sen että laite kävi kuumana ja edelleen aiheutti luotettavuusongelmia. Tästä syystä tuote-kehityksessä lähdettiin etsimään muita ratkaisumalleja seuraavan tuotteen suunnittelemiseksi. Päädyttiin korvaamaan RCA-lainen juovanpiirtotyristori ja kommutointityristori-kiikkulauta-ssteemi yhdellä BU208-kytkintransistorilla. Tv:n virtalähde oli muuttuvataajuuksinen hakkurivirtalähde joka toimi 30..50 kHz taajuudella kuormituksesta riippuen. Hakkurimuuntajalla saatiin myös laitteen maa galvaanisesti erotetuksi seinäsähköstä. Kuvan geometriakorjaukset tehtiin tavalla joka ei synnyttänyt niin tolkutonta hukkalämpötehoa kuin edellisissä malleissa oli. Suuri merkitys oli myös sillä että poikkeutuskelatekniikka kehittyi siten että vaakapoikkeutus-herkkyys parani. Ei tarvittu niin suuria tehoja kuin ennen. Tämäntyyppistä tv-rakenneratkaisua nimitettiin Siemens-konseptiksi, ajatus oli muencheniläistä alkuperää.

Ensimmäiset 'vähempivirtaiset' poikkeutusosan prototyypit rakennettiin Lohjan labrassa syksyllä
-77 ja tv:n muita laitteen osia kehitettiin siten että Finlux OBC:n (Optimum Brightness Contrast)
tuotanto päästiin aloittamaan heinäkuussa -78. Peruskoneistoja oli kaksi, 90 asteen poikkeutus-
kulmalle (20" ja 22" putket) ja 110 asteen poikkeutuskulmalle (22" ja 26" putket). Kaikki mallit
voitiin varustaa infrapunakaukosäädöllä jopa niin että ilman kaukosäätöä myydyt koneet voitiin
varustaa IR-kaukosäädöllä jälkikäteen. Tuoteprofilointisyistä kaukosäätö myytiin vain 22" ja 26"
malleihin, ei pieneen kakskymppiseen. Omassa 20 tuuman kotikoneessani oli tietysti kaikki herkut...

1979 aloitettiin uuden lippulaivamallin OBC Computunen kehittäminen. Tätä mallia valmistettiin
loppuvuodesta 1979 alkaen 22" ja 26" versioina. Telkkari pohjautui em. 110 asteen malliin.
OBC:stä tuttu Motorolan yhden napin viritysautomatiikka (UAE1008+rekvisiittaa), kauko-säätömoduli,  7-segment näytönohjain ja kaikki näppäimien toiminnot oli sisällytetty mikro- prosessoriin joka myös ohjasi ns. epäsuoraa taajuussynteesia vaihelukitun silmukan avulla. Tv:n kanavanvalitsijasta otettiin 'haju' oskillaattorien (VHFI/III ja UHF) signaaleista, taajuus jaettiin alas ohjelmoitavan akajan avulla, verrattiin sitä referenssiin ja oskillaattorin taajus ohjattiin oikealle kanavalle säätämällä kanavanvalitsimen viritysjännitettä säätämällä, Systeemi toimi kuin ajatus, ei tarvinnut enää ruuvata mitään vaan näppäiltiin suoraan kanavanumero ja talletettiin tulos johonkin kymmenestä tai max. 30:stä muistipaikasta tv-mallista riippuen.

Vuonna 1979 Finlux Oy :n omistaja Oy Lohja Ab osti turkulaisen ASA :n liiketoiminnen koneineen ja laitteineen. Vuodesta 1980 alkaen ASA alkoi valmistaa OBC:n (9510LC, 9560LC 9670LC) ja Computune (560RC, 9670RC) malleja ja loppukokoonpano toimialarationalisoitiin ASAlle Turkuun. Samalla minun työni Lohjalla Finlux tuotekehityksessä päättyi ja siirryin muihin tehtäviin. Lohjan tehtaalla tehtiin ASA :lle vielä modulikokoonpanoa maaliskuuhun 1981 asti.

terveisin
Heikki
  
Sivun alkuun
 
IP kirjattu
 
Markus Hautaniemi
God Member
*****
Paikalla


SRHS 81

Viestejä: 2016
Sijainti: Kokkola
Re: Finlux colibri
Vastaus #16 - 01.04.2010 klo 11:25:24
Tulosta viesti  
HeikT kirjoitti 29.03.2010 klo 18:14:55:
Ensimmäiset 'vähempivirtaiset' poikkeutusosan prototyypit rakennettiin Lohjan labrassa syksyllä
-77 ja tv:n muita laitteen osia kehitettiin siten että Finlux OBC:n (Optimum Brightness Contrast)
tuotanto päästiin aloittamaan heinäkuussa -78. Peruskoneistoja oli kaksi, 90 asteen poikkeutus-
kulmalle (20" ja 22" putket) ja 110 asteen poikkeutuskulmalle (22" ja 26" putket). Kaikki mallit
voitiin varustaa infrapunakaukosäädöllä jopa niin että ilman kaukosäätöä myydyt koneet voitiin
varustaa IR-kaukosäädöllä jälkikäteen. Tuoteprofilointisyistä kaukosäätö myytiin vain 22" ja 26"
malleihin, ei pieneen kakskymppiseen. Omassa 20 tuuman kotikoneessani oli tietysti kaikki herkut...

1979 aloitettiin uuden lippulaivamallin OBC Computunen kehittäminen. Tätä mallia valmistettiin
loppuvuodesta 1979 alkaen 22" ja 26" versioina. Telkkari pohjautui em. 110 asteen malliin.
OBC:stä tuttu Motorolan yhden napin viritysautomatiikka (UAE1008+rekvisiittaa), kauko-säätömoduli,  7-segment näytönohjain ja kaikki näppäimien toiminnot oli sisällytetty mikro- prosessoriin joka myös ohjasi ns. epäsuoraa taajuussynteesia vaihelukitun silmukan avulla. Tv:n kanavanvalitsijasta otettiin 'haju' oskillaattorien (VHFI/III ja UHF) signaaleista, taajuus jaettiin alas ohjelmoitavan akajan avulla, verrattiin sitä referenssiin ja oskillaattorin taajus ohjattiin oikealle kanavalle säätämällä kanavanvalitsimen viritysjännitettä säätämällä, Systeemi toimi kuin ajatus, ei tarvinnut enää ruuvata mitään vaan näppäiltiin suoraan kanavanumero ja talletettiin tulos johonkin kymmenestä tai max. 30:stä muistipaikasta tv-mallista riippuen.

Vuonna 1979 Finlux Oy :n omistaja Oy Lohja Ab osti turkulaisen ASA :n liiketoiminnen koneineen ja laitteineen. Vuodesta 1980 alkaen ASA alkoi valmistaa OBC:n (9510LC, 9560LC 9670LC) ja Computune (560RC, 9670RC) malleja ja loppukokoonpano toimialarationalisoitiin ASAlle Turkuun. Samalla minun työni Lohjalla Finlux tuotekehityksessä päättyi ja siirryin muihin tehtäviin. Lohjan tehtaalla tehtiin ASA :lle vielä modulikokoonpanoa maaliskuuhun 1981 asti.

terveisin
Heikki
Kiitos tarkennuksesta! Vanhemmillani oli Finlux 560 OBC, jonka he hankkivat loppuvuodesta 1978 paikalliselta Finluxin jälleenmyyjältä. Minulle oli uusi tieto, että se olikin vielä Lohjalla valmistettu! Kyseinen 560 OBC oli sellaisenaan käytössä vuoden 1988 paikkeille saakka, jolloin ystäväni Jannen kanssa siirsimme sen koneiston 670 OBC Computunen kuoriin kokonaisuudessaan. Tässä Computunen kotelossa oli Finnvalcon 26 tuumanen kuvaputki; OBC 560:ssa lienee ollut 90 asteen 22 tuuman kuvaputki, koska emme saaneet focus-säädöllä Finnvalcon 110 asteen kuvaputkesta erityisen terävää kuvaa. Kuvanlaatu jäi hieman utuiseksi. Voisiko joku vahvistaa tai kumota tämän teorian?

Edit: Korjattu kirjoitusvirhe
« Viimeksi muokattu: 01.04.2010 klo 14:26:03 Kirjoittaja Markus Hautaniemi »  
Sivun alkuun
WWW  
IP kirjattu
 
HeikT
God Member
*****
Poissa


SRHS 782

Viestejä: 766
Sijainti: Lohja
Re: Finlux colibri
Vastaus #17 - 01.04.2010 klo 21:13:29
Tulosta viesti  
Hei taas !


Tuttu juttu tuo focusongelma minkä kerroit... OBC 560 oli 22-tuumainen
110 asteen poikkeutuksella.  Vastaava 22" 90-asteinen oli tyyppi-
merkinnältään OBC 562. Luulen että kaikki OBC 562-telkkarit olivat
lohjalaisia, en varmuudella tiedä valmistettiinko niitä Turussa koskaan.
Luulen että ei. Tuo oli hintakysymys, muistelen että 90-asteinen 22"
putki oli reilut sata mummonmarkkaa halvempi kuin 22"/ 110-asteinen,
valmistuskustannuksissa säästettiin n. 10%. Haittapuolena oli että
telkkarin lastulevylaatikon mitta syvyyssuuntaan kasvoi 6 cm.

Kun vaihdoitte OBC 560 chassiksen 26" OBC Computuneen niin focusongelmat
johtuivat siitä että 26"/110 Finnvalcon putki oli ns. high-focus-tyyppiä.
Joskus -79 puolivälissä kaikissa OBC-malleissa alettiin käyttämään high-
focus kuvaputkia jotka ulkoisesti olivat mitoiltaan samanlaisia kuin
"vanhat" low-focus-putket, vain putken kaulan sisällä oleva elektronitykki
oli rakenteeltaan hieman erilainen. High-focus-putkella saatiin aikaan hiukan
kapeampi elektronisuihku ja (teoriassa) hiukan tarkempi piirto.

High-focus-putken käyttäminen edellyttää että focusjännite on korkeampi
(siitä nimi "high-focus") kuin vanhanmallisella. Saisit vanhan OBC
Computunesi toimimaan jos vielä jostakin löytyisi OBC:n high-focus
kaskadi jonka ao. liitännästä focusjännite tulee. Ulkonaisesti tuo
on samanlainen kuin vanha low-focus kaskadi, vain kaskadin kyljessä
olevan focus-trimmeripotikan säätöalue ja tyyppinumeropainatus ovat
erilaiset. Yritän löytää vanhoista dokumenteistani low-focus- ja high focus-
kaskadien tyyppimerkinnät, en enää muista.

Onko vanha OBC Computune muuten hengissä? Harmittelen etten koskaan
hankkinut itselleni sellaista. Olen sen Computune-osan "isä", se oli
minun projektini silloin 31 vuotta sitten...

terveisin
Heikki

EDIT: Muutama kirjoitusvirhe korjattu
« Viimeksi muokattu: 02.04.2010 klo 11:32:23 Kirjoittaja HeikT »  
Sivun alkuun
 
IP kirjattu
 
Markus Hautaniemi
God Member
*****
Paikalla


SRHS 81

Viestejä: 2016
Sijainti: Kokkola
Re: Finlux colibri
Vastaus #18 - 01.04.2010 klo 22:46:32
Tulosta viesti  
HeikT kirjoitti 01.04.2010 klo 21:13:29:
Onko vanha OBC Computune muuten hengissä? Harmittelen etten koskaan
hankkinut itselleni sellaista. Olen sen Computune-osan "isä", se oli
minun projektini silloin 31 vuotta sitten...
Valitettavasti Computunea ja 560 OBC:ta ei enää ole. Molemmat on enää vain muistoissa. Kaikkea ei voi ikävä kyllä säästää tilanpuutteen vuoksi.
Sen sijaan minulla on uudempia Finluxin tuotteita ja eräs Finlux(Loewe) S-VHS video, joka lienee ainoa tunnettu kappale; eräänlainen proto. Se olisi myynnissä 20 eurolla. Minulla oli myös elektroluminenssi-näyttöinen aito tauluTV proto. Lahjoitin sen Tekniikan museoon. Raimo Paappa oli ilahtunut kun sai sen Tekniikan museon kokoelmiin.
  
Sivun alkuun
WWW  
IP kirjattu
 
Jukka Rajala
God Member
*****
Poissa


SRHS

Viestejä: 1349
Sijainti: Helsinki
Re: Finlux colibri
Vastaus #19 - 02.04.2010 klo 10:19:28
Tulosta viesti  
Mua kiinnostais lukea enemmänkin tuosta Computunesta,sen kehittämisestä ja mitä ongelmia tuli eteen projektin edetessä.
Kuvat vois valaista myös (esim piirilevystä ) kokonaisuuden hahmotuksessa.
  
Sivun alkuun
 
IP kirjattu
 
HeikT
God Member
*****
Poissa


SRHS 782

Viestejä: 766
Sijainti: Lohja
Re: Finlux colibri
Vastaus #20 - 02.04.2010 klo 10:36:50
Tulosta viesti  
OK, siitä tuleekin pitkä juttu, mun täytyy kaivaa vanhat käsinpiirretyt skemat ja
ic-piirien speksit esiin. Ne ovat onneksi tallella...

t.
Heikki
  
Sivun alkuun
 
IP kirjattu
 
jklaukka
God Member
*****
Poissa


SRHS #490

Viestejä: 546
Sijainti: Joensuu/Kajaani
Re: Finlux colibri
Vastaus #21 - 02.04.2010 klo 11:03:10
Tulosta viesti  
Minulla näkyy olevan huolto-ohje kojeistoihin 95701 ja 95702. Viritymodulissa on UAA 1008A-DL.

-Jouko
  
Sivun alkuun
 
IP kirjattu
 
HeikT
God Member
*****
Poissa


SRHS 782

Viestejä: 766
Sijainti: Lohja
Re: Finlux colibri
Vastaus #22 - 02.04.2010 klo 11:29:13
Tulosta viesti  
jklaukka kirjoitti 02.04.2010 klo 11:03:10:
Minulla näkyy olevan huolto-ohje kojeistoihin 95701 ja 95702. Viritymodulissa on UAA 1008A-DL.

-Jouko


No niin... kiitos oikaisusta !

Muistin tuon viritysmodulin ic-piirin numeron 'sinne päin' ei UAE... vaan UAA 1008A-DL.
Lisäksi modulissa oli MC 14429 P, MC 14426 P (2 kpl), kaikki Motorolan tekemiä.
Muistipiirien (14426) back-uppina oli sittemmin kuuluisaksi tullut 1/3 AA-kokoinen
NiCd-akku jonka myöhemmin todettiin kestävän vain 5..7 vuotta.

t.
Heikki
  
Sivun alkuun
 
IP kirjattu
 
jklaukka
God Member
*****
Poissa


SRHS #490

Viestejä: 546
Sijainti: Joensuu/Kajaani
Re: Finlux colibri
Vastaus #23 - 02.04.2010 klo 11:55:50
Tulosta viesti  
Taitaa se sitten olla tämä sama moduli. Ilmeisesti on tullut joskus ainakin yritettyä korjata tuollaista OBC-kojeistoa, en muista tuliko kuntoon.


-Jouko
  

finlux-viritysmoduli.png ( 21 KB | 0 latausta )
finlux-viritysmoduli.png
Sivun alkuun
 
IP kirjattu
 
HeikT
God Member
*****
Poissa


SRHS 782

Viestejä: 766
Sijainti: Lohja
Re: Finlux colibri
Vastaus #24 - 02.04.2010 klo 12:16:56
Tulosta viesti  
jklaukka kirjoitti 02.04.2010 klo 11:55:50:
Taitaa se sitten olla tämä sama moduli. Ilmeisesti on tullut joskus ainakin yritettyä korjata tuollaista OBC-kojeistoa, en muista tuliko kuntoon.


-Jouko


Justiinsa tuo se on... Kaivoin vanhaa OBC-mappiani ja siitä löytyy tuon tuotantoon menneen
mallin edeltäjä, käsinpiirtämäni sutattu skema joka on päivätty 22.3.1978. OBC:n nollasarjassa
(kesäkuu -78) kortilla oli 1 kpl CMOS 4011 IC-piiri enemmän hoitamassa manuaalista hienoviritys-
toimintoa mutta siitä luovuttiin kun sama homma voitiin tehdä halvemmallakin.

Mulla on muistaakseni yksi tuotannon moduli jossakin vintillä jossakin laatikossa... tarttis
napata siitä kuva ja laittaa tänne

t.
Heikki
  
Sivun alkuun
 
IP kirjattu
 
HeikT
God Member
*****
Poissa


SRHS 782

Viestejä: 766
Sijainti: Lohja
Re: Finlux colibri
Vastaus #25 - 03.04.2010 klo 12:30:37
Tulosta viesti  
Tässä kuva ao. viritysmodulista. Näyttää olevan nollasarjaa koska siinä on mukana
tuo em. 4011 CMOSsi

Silmään pistää se että kaikilla ic-piireillä on kannat. Siitä tuli myöhemmin ongelma,
nuo kannat eivät olleet mitään hyvälaatuisia

t.
Heikki
  

P4030001.jpg ( 36 KB | 0 latausta )
P4030001.jpg
Sivun alkuun
 
IP kirjattu
 
Jukka Rajala
God Member
*****
Poissa


SRHS

Viestejä: 1349
Sijainti: Helsinki
Re: Finlux colibri
Vastaus #26 - 03.04.2010 klo 14:40:02
Tulosta viesti  
Tuo kuvassa näkyvä iso punainen Beyschlagin tehovastus lienee skemassa näkyvä R17 (68k) ,toisessa päässä +200V ja mikropiiri toisessa päässä?

Oliko Computune puhtaasti logiikka piireillä toteutettu,tuolloinhan ei tainnut olla ensimmäisiäkään CPU:ita tälläisessä käytössä?
  
Sivun alkuun
 
IP kirjattu
 
Tomi Salonpää
Ex-jäsen
***


SRHS

Re: Finlux colibri
Vastaus #27 - 03.04.2010 klo 16:48:27
Tulosta viesti  
olisiko kellää laittaa kuvaa tai esitettä laittaa finluxin kolibrista. Hymiö
  
Sivun alkuun
 
IP kirjattu
 
HeikT
God Member
*****
Poissa


SRHS 782

Viestejä: 766
Sijainti: Lohja
Re: Finlux colibri
Vastaus #28 - 03.04.2010 klo 20:31:35
Tulosta viesti  
Lainaus:
Tuo kuvassa näkyvä iso punainen Beyschlagin tehovastus lienee skemassa näkyvä R17 (68k) ,toisessa päässä +200V ja mikropiiri toisessa päässä?

Oliko Computune puhtaasti logiikka piireillä toteutettu,tuolloinhan ei tainnut olla ensimmäisiäkään CPU:ita tälläisessä käytössä?




Moi !

Tarkoitukseni on joskus paremmalla ajalla aloittaa kokonaan uusi viestiketju aiheena Finlux
Computune mutta ehdin kertoa jotakin nyt lyhyesti...

Computunen sydän oli Siemensin lisenssillä valmistama Intel 8048 mikroprosessori (oikeammin
mikrokontrolleri), jonka samalle piipalalle oli ympätty tv:n tarvitsemia muita toimintoja
sisältävä hardware.

Tämän spesiaalipiirin kehitysversion koodinimi oli U2. Finlux pääsi mukaan tämän piirin
ominaisuuksien ideointiin/speksaamiseen, syynä oli se että meillä oli vakaa aikomus
tällaisen mikroprosessoriohjatun väritelkkarin valmistuksen aloittamisesta.  
Olihan jo 1977 kesällä Berliinin radio/tv-messuilla esitelty 26" Finlux, jonka käyttöliittymä
oli toteutettu Fairchild F8 mikroprosessorin avulla. Se oli prototyyppi, niitä ei rakennettu
kuin se yksi näytillä ollut laboratoriokappale mutta vekotin herätti 'piireissä' ansaittua
huomiota. Tuo kone oli rakennettu em. Finlux TC-tyristorichassiksen pohjalle, siis jo ennen
OBC:tä. Tuotantomallia siitä ei tullut koska F8-prossu lisäpiireineen oli niin tolkuttoman
kallis, pakettiin kuului yhteensä 3 kpl 40-napaista kalliinnäköistä ic-elukkaa. Tämän kokeilun
jälkeen rakennettiin -78 myös CMOS-hirviö, laboratoriokappale jossa kaikki samat toiminnot
tehtiin diskreetti CMOSseilla... En enää muista kuinka monta piiriä tuolla levyllä oli mutta
niitä oli tosi paljon. Paperini ovat valitettavasti siltä osin hukassa, vain mielikuva on
jäljellä...

No, päästiinpä siis Siemensille 'sisään' ja esittämämme ajatukset otettiin siellä mielen-
kiinnolla vastaan ja kaikki toivomuksemme olivat mukana lopullisessa 8048-spesiaaliprossussa
jonka tyyppimerkintä oli SDA 2003. Tähän Computune-pakettiin kuului kaikenkaikkiaan 8 eri
ic-piiriä:

SDA 2001
1:64 jakaja jonka sisäänmenoihin tuli 20 mV kanavanvalitsijan oskillaattorien signaaleja
(VHF ja UHF). Piiri oli tehty ecl-logiikalla, maksimitaajuus oli n. 900 MHz (UHF kanava 69)

SDA 2002
Ohjelmoitava jakaja ja vaihelukkopiiri. Jakajaan syötettiin kanavakohtainen oikea jakosuhde
em. SDA 2003 :sta. Vaihelukkopiiri ja koko tämä taajuussyntetisaattoritoiminto 'istui'
4,000 MHz kiteellä jonka tarkkuudesta koko systeemi riippui.

SDA 2003
Edellämainittu 8048 spesiaalipiiri-prosessori

SDA 2004
2- tai 4-numeroisen 7-segment ledinäytön ohjain

SDA 2005
Kuvaputkinäyttöpiiri ('Einblendbaustein'). Jos erillistä 7-segment-ledinäyttöä ei käytetty
niin tällä olisi saatu vastaavat numerot ja kirjaimet kuvaputkelle. Computunessa ei ollut
tätä SDA 2005 piiriä, vain SDA 2004 :llä tehty 7-segment-ledinäyttö.

SDA 2006
16x16 bitin EEPROM, jonhon mahtui ao. haluttujen kanavien jakosuhteet ohjelmoitavaa jakajaa
varten. Max. 2 piiriä joilla saatiin 30 muistipaikkaa (0, 1...29)

SDA 2007
IR-kaukosäätödekooderipiiri ja analogiaohjausten (kirkkaus, kontrasti, värikylläisyys,
äänenvoimakkuus) D/A-muuntimet

SDA 2008
IR-kaukosäätölähettimen ic-piiri


Finlux Computune esiteltiin vuoden 1979 kesällä Berliinin radio/tv-messuilla ja tuli
Lohjalla tuotantoon joskus loppuvuonna -79, muistaakseni ehti juuri ja juuri joulu-
markkinoille. Suurin osa valmistetuista televisioista meni vientiin, kotimaan myyntiä
rajoitti se että markkinointimiehet hinnoittelivat Computunen tonnin verran kalliimmaksi
kuin vastaava 26-tuumainen 'tavallinen OBC'.

Kuten luvattu, palaan asiaan paremmalla ajalla... Minulla ei ole valokuvia Computunesta
mutta huolto-ohje Finlux 9670RC ja 9560RC löytyy ja oma Computune-suunnittelukansioni
vuodelta 1979 käsinpiirrettyine dokumentteineen/piirikaavioineen.


Heikki
« Viimeksi muokattu: 03.04.2010 klo 22:24:56 Kirjoittaja HeikT »  
Sivun alkuun
 
IP kirjattu
 
HeikT
God Member
*****
Poissa


SRHS 782

Viestejä: 766
Sijainti: Lohja
Re: Finlux colibri
Vastaus #29 - 03.04.2010 klo 20:45:45
Tulosta viesti  
Lainaus:
Tuo kuvassa näkyvä iso punainen Beyschlagin tehovastus lienee skemassa näkyvä R17 (68k) ,toisessa päässä +200V ja mikropiiri toisessa päässä?



Juuri näin. UAA 1008 A-DL sisälsi 33V 'tarkkuuszenerin' (ei zeneri vaan hiukan monimutkaisempi kytkelmä
piipalalla jolla saavutettiin mahdollisimman pieni jännitteen muutos lämpötilan funktiona). UAA-piiri sisälsi
12-bittisen D/A-muuntimen jolla kanavanvalisijalle menevä VCO:n viritysjännite saatiin aseteltua 4096
portaan tarkkuudella. 33V jaettuna 4096-1 :llä = n. 8 mV portain.

Heikki
« Viimeksi muokattu: 03.04.2010 klo 21:33:36 Kirjoittaja HeikT »  
Sivun alkuun
 
IP kirjattu
 
Sivunvalintanappi Sivu: 1 [2] 3 4 5
Lähetä aiheTulosta